Tie kohti sumuisten vuorten gorilloja

Murchison fallseilta Kampalaan paluun jälkeen päätettiin ihan vaan olla 4 päivää, valittiin tylsästi sama varma hyväksi koettu paikka eli Kampalan Red chilly hideway. Ma-to meni aikalailla samalla kaavalla. Aamupala, kirjanlukemista, klo 12 shuttlebussilla Kampalan keskustaan syömään lounas, takaisin red chilliin, treeni, uimista, suihku ja iltaruoka. Pyykkiäkin pestiin ihan omin käsin yks päivä. Ensimmäinen pyykkäyspäivä täällä siis. Oltiin mielestämme aika paljon höntyilty paikasta toiseen tuo puolitoista viikkoa ja tiedossa oli jo lauantain gorillatrekkaus, joten oli ihan tietoinen valinta olla rauhassa noi päivät Kampalassa.

Rankkoja päiviä Kampalassa

Rankkoja päiviä Kampalassa

Torstai-iltana siirryttiin Kampalan keskustaan yöksi, koska perjantaina aamulla lähti bussi kohti Kabalea, josta jatkaisimme heti Bwindi nationalparkiin. Hotelli Aponye oli edullinen ja ihan ok ratkaisu tähän väliin. Se sijaitsi lähellä post-bus bussiasemaa, mutta alue oli todella hektinen, enkä tuossa melussa kovin hyvin nukkunut. Aamulla 7 aikoihin kadut oli kuitenkin mukavan tyhjät ja käveltiin rauhassa bussiasemalle. Oltiin luettu, että post-bus on paras ja luotettavin Ugandassa. Oltiin jo ihan vähän uskallettu haaveilla hieman paremmasta bussista, kun aikaisemmat täällä ovat olleet. Noh, ihan täsmälleen samaa tasoa se oli, kun muutkin. Bussin kerrottiin olevan Kabalessa klo 14:30, mutta oltiin perillä noin klo 17, tätä on se african time, mutta siihenhän ollaan jo reissujen aikana totuttu. Oikeastaan tuo arvioidun matkustusajan heitto ei ollut edes kovin paha, pahempaakin on nähty. Bussimatka meni kuitenkin ihan mukavasti, afrikkalainen musiikki ei meidän onneksi pauhannut kovinkaan kovaa. Oman musiikin sai nappikuulokkeilla kuulumaan ihan mukavasti, sen sijaan että kuuntelisit päällekkäin afrikkalaista bussimusiikkia ja jotain itse valitsemaasi kappaletta.

Niinkun aikaisemmin kerrottiin, yritettiin kysellä edullisempien gorillalupien perään useammasta eri paikasta, mutta kävi ilmi, että tähän aikaan vuodesta niitä on melko mahdotonta saada. Punnittiin erilaisia vaihtoehtoja ja lopulta päädyttiin ostamaan Gorilla special niminen paketti Bwindi backpackersilta, jolla oli hintaa lopulta noin 800 usd per naama, joista gorillalupa itsessään on siis 600usd henkilöä kohden. Oltiin kai molemmat pyöritelty gorillatrekkausta niin paljon päässä, ettei oikeastaan tullut enää kysymykseen aiommeko mennä vai emme. Päähänpinttymä siitä oli jo molemmille tullut ja sinne oli päästävä. Edullisempia gorillalupia saa 450 usd hintaan marras-, huhti- ja toukokuussa. Tosin silloin on sadekausi ja eräältä oppaalta kysytteässä hän kertoi, että tuolloin voi todellakin sataa koko päivän. Voi vaan kuvitella monen tunnin gorillatrekkauksen kaatosateessa ja mitähän siitä gorillojen seuraamisestakin tulis… Maksettiin siis mieluusti normaalihintainen gorillalupa siitä, että saisimme trekkailla hyvässä säässä. Meidän Gorilla special pakettiin kuului siis gorillaluvat, 3 yön majoitus omassa huoneessa, kaikki kuljetukset, kaikki ruuat sekä päiväretki lake Mutandalle. Meidän mielestä todella kelpo hinta kaikelle tuolle. Kaikki muut tarjoukset mitä 3 yön paketille saimme olivat 1000 usd ylöspäin.

Bwindiin ajettiin hyvin mutkaista ja poukkoilevaa tietä, tätä kutsutaan nimellä African massage. Kabalesta Bwindi backpackersiin ajoi noin 2 tuntia. Maisemat matkalla olivat upeita, vaikka pimeä ehtikin tulla aika nopeasti. Bwindissä oli myös melko kylmä, täällä pitkät housut, pitkähihaiset paidat ja sadetakki sekä kunnon kengät tulee todellakin tarpeeseen. Onneksi päivät osoittautui lopulta oikein lämpimiksi, mutta tähän aikaan vuodesta illalla poikkeuksetta satoi ja ukkosti kovaa, sai ainakin ihailla upeita salamoita. Majoitukseemme saavuttuamme saimme heti eteemme niin maistuvan 3 ruokalajin illallisen. Sipulikeittoa ja leipää, kasviscurrya perunamuussilla sekä banaanidonitsin kaltainen jälkiruoka, nam. Tämän jälkeen tavarat huoneeseen ja heti nukkumaan. Edessä oli seuraavan päivän trekkaus, seuraava päivä oli gorillapäivä.

Meidän huone Bwindi Backpackersissa

Näkymät ruokailutilan terassilta

Yksi väsynyt matkustaja

Oman huoneen edustalta

dsc_0183

Malttakaa seuraavaan postaukseen 😉

– Fia ja Teemu –

2 vastausta artikkeliin ”Tie kohti sumuisten vuorten gorilloja

    • Hyvä kuulla, että sulla sattui hyvät kelit vaikka sadekauden aikaan siellä olitkin. Voi tosiaan olla, että gorillojen touhuja saakin viileämmällä kelillä nähdä vielä enemmän. Oppaamme kertoi, että jos sataa kaatamalla niin trekkaaminen voi olla vaikeaa ja gorillatkin ovat sateen suojissa. Varmasti mihin aikaan vaan vuodesta voi onnistuneen trekkauksen tehdä, joskin aina vähän tuurista kiinni kelien suhteen 😀 Meillä sadekausi oli tosiaan alkamaisillaan ja kaikki illat satoi vettä, päivisin ei onneks ollenkaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *