Vuosi 1994 Ruanda

Yksi Ruandan vetonaula on ehdottomasti maan karu historia. Tuo historia taitaakin lähes meillä jokaisella olla ensimmäinen ja jopa ainoa asia, joka Ruandasta tulee mieleen. Kertoessamme Ruandan kuuluvan matkasuunnitelmaamme, monilta tuli kauhistelevia kysymyksiä ”onko siellä turvallista?”, vastaus: Huomattavasti turvallisempaa ja järjestelmällisempää kuin monessa muussa Afrikan maassa, joten no worries.

Emme ala Ruandan historiasta enempää kirjoittelemaan, mutta haluamme kertoa kahdesta eri kokemuksesta kansanmurhaan liittyen. Meille oli ihan selvää, että haluamme vierailla enemmän kuin yhdessä kansanmurhaan liittyvässä memorial centerissä. Päädyimme menemään Kigaliin tultuamme Kigali genocide memorial centeriin, johon muuten sisäänpääsy on ilmainen! Memorial center oli koskettava ja sieltä sai rutkasti tietoa Ruandan historiaan liittyen. Koskettavin osuus oli ”lasten huone”, jossa sai pidätellä kyyneliä. Huoneessa oli kuvia kansanmurhassa menehtyneistä lapsista sekä pieniä tietoja heistä, mm. harrastuksista, lempileluista ja lempiruuista. Memorial centerin pihalla on myös joukkohaudat, johon voi käydä jättämässä ruusun.

dsc_0012 dsc_0013 dsc_0014-2 dsc_0017-2

Ruanda haluaa pitää kansanmurhaan liittyvät muistomerkit ja memorial centerit maksuttomina ja myös koululaiset tekevät paljon vierailuja niihin, Ruandassa pidetään tärkeänä, että kaikki tietävät maan historiasta ja voivat oppia siitä jotain. Never again-kylttejä ja tekstejä näkee ympäri maata, näin maan historia muistuttaa olemassaolostaan vähän väliä. Välillä sitä bussissa istuskellessa tai kadulla kävellessä pysähtyi miettimään, kaikki meidän ikäiset ja meitä vanhemmat ovat kokeneet kansanmurhan ja muistavat sen… Vaikea ajatus käsittää.

Toinen memorial center, jossa kävimme sijaitsi Huyen lähellä, paikka oli nimeltään Murabi genocide memorial. Tämä paikka ei ole niin tunnettu, kuin Kigalin vastaava, mutta tämä oli ehdottomasti koskettavampi ja shokeeraavampi. Ilmeisesti shokeeraaviin paikka kansanmurhiin liittyen koko maassa. Kyseessä on -94 rakenteilla ollut koulu, johon houkuteltiin tutseja, sillä että he olisivat turvassa siellä. Lopulta kouluun hyökättiin ja siellä tapettiin noin 30 000 tutsia. Kierros alkaa tavallisen museomaisesti tiedolla maan historiasta ja viimeiseksi vieraillaan luokkahuoneissa, jonne ihmisiä oli piiloutunut. Noin seitsemän luokkahuonetta oli täynnä satoja palsamoituja ruumiita, ruumiit oli jätetty siihen asentoon, missä nuo ihmiset olivat kuolleet. Ruumiiden asennoista pystyi näkemään, kuinka kädet olivat kasvojen suojana ja pienet lapset äitiensä syleissä. Todella todella karu paikka… Mutta kokemisen arvoinen. Hiljaiseksi vetää.

dsc_0042

Opimme paljon, hyvin paljon Ruandan historiasta, vaikea käsittää miten tästä kaikesta voi olla vain 22 vuotta aikaa?

– Fia ja Teemu –

Takaisin Kigalissa

Vietimme Kigalissa 3 kokonaista päivää ennen kuin meidän lento lähtisi Kigalista kohti seuraavaa kohdetta eli Maputoa. Halusimme löytää tälle ajalle jonkun hieman halvemman majoitusvaihtoehdon ja muutenkin jotain vaihtelua edelliseen kertaamme. Päädyimme käyttämään Airbnb:tä ensimmäisen kerran ikinä. Sohvasurffauspaikkojakin yrittimme löytää ja löytyyhän niitä Kigalista useampia. Meillä vaan kävi jotenkin tosi huono tuuri, kun kellekään keltä kysyttiin, ei käynyt tai vastausta ei ikinä kuulunut. Noh, löydettiin kuitenkin lopulta niiiin ihana Airbnb-huone niiin ihanan perheen luota, että ei missään nimessä oltais haluttu olla missään muualla, kuin tässä paikassa. Itseasiassa koko Kigalista teki tällä kerralla vielä erityisen tämä niin ihana majoituksemme.

img_20161010_145631

Kigalissa pääsimme myös ensimmäistä kertaa moneen moneen viikkoon oikealle kuntosalille ja tämä oli myös yksi kohokohta. Tuo sali oli upealla paikalla ja illalla treenatessa näki kauniisti auringonlaskun ja Kigalin valomeren. Treenaamisen lisäksi Kigalissa nautimme ruuasta, sillä ravintoloita löytyy ihan joka lähtöön. Kävimme jo viime kerralla etiopialaisessa Lalibela-nimisessä ravintolassa ja palasimme tänne nyt uudestaan. Etiopialainen ruoka on meidän molempien intohimo, harvinaista herkkua, josta aina sillon tällön pääsee nauttimaan. Lisäksi kävimme kerran lounaalla vielä tuossa ”hotelli Ruandassa” eli Hotel des millecolinesissa, sielläkin saimme todella hyvää ruokaa. Kigalin kirjastossa ja sen yläkerrassa olevassa kahvilassa vierailua voimme myös suositella.

img_20161012_110952 img_20161012_113104 img_20161012_113126 img_20161012_130308 img_20161012_143436 img_20161012_143547 img_20161012_143909

Lämpimimmät muistot Ruandasta jäi kuitenkin tuosta meidän ihanasta host-perheestä. Talo oli todella hyvällä alueella, josta oli noin 30-40min kävelymatka keskustaan. Siellä oli täysin turvallista kävellä myös pimeällä. Plussaa oli tietysti myös vieressä oleva kuntosali. Talo oli kodikas ja siinä oli myös pieni takapiha, jossa oli mukava syödä välipalaa auringonpaisteessa. Talossa oli koko ajan tosi siistiä ja meidänkin huonetta käytiin siivoamassa lähes aina, kun oltiin vähänkin pidemmän aikaa poissa. Jopa meidän kengät puunattiin putipuhtaiksi, en ole ikinä nähnyt meidän Nikejä niin puhtaina 😀 Huoneen hintaan kuului vieläpä aamupala, joka oli joka aamu erilainen ja aina todella hyvä. Lämmöllä muistelemme Judithia, hänen kodinhoitajiaan sekä hänen lapsiaan, ihania kaikki! Lopulta Judith heitti meidät myös lentokentälle myöhään illalla. Edessä oli lento Mozambikiin.

– Fia ja Teemu –

Huye – Ruandan yliopistopääkaupunki

Liitimme Huyen reissusuunnitelmaamme ihan extempore. Kibuye oli melko pieni kylä, joten melkein kokonainen viikko kyseisessä paikassa alkoi tuntua vähän liian pitkältä ajalta, varsinkin kun päivät tuntui olevan pääosin pilvisiä. Selvittelimme hieman vaihtoehtoja ja Huye alkoi tuntua ihan sopivalta stopilta ennen Kigaliin paluuta. Se olisi hieman isompi kaupunki kuin Gisenyi ja Kibuye, jossa olimme jo yli viikon viettäneet aikaa. Ajatukset useammasta ravintolasta ja kahvilasta sekä ehkä vähän isommasta ruokakaupastakin houkutteli tässä vaiheessa. Mitään sen kummempaa tekemistä ei Huyessa ole, mutta päätimme silti tehdä kyseiseen kaupunkiin 4 yön visiitin.

Huye on myös Ruandan ns. yliopistopääkaupunki, joten täällä on paljon nuoria, päätimme heti että haluaisimme käydä myös yliopistolla vierailemassa, ihan vain mielenkiinnosta. Sinne suuntasimmekin ensimmäisenä päivänä. Olimme noin 30min kävelymatkan hotelliltamme taittaneet tuonne yliopistolle, kun fiksuna tyttönä noin 20 metriä ennen yliopiston portteja sanoin Teemulle ”Keniassa muuten yliopistossa vieraillessa piti näyttää henkilöllisyystodistukset”, no näköjään sama päti täällä Ruandassa eikähän meillä mitään passeja siinä kohtaa ollut mukana. Teemu lähti mototaxi-kyydillä pikaisesti hakemaan meidän passit ja minä jäin pyörimään kyseiseen kaupunginosaan siksi aikaa. Noniin ja uusi yritys. Pääsimme yliopiston alueelle. Kävelimme ympäriinsä metsissä ja rakennusten välissä sekä vierailimme kirjastossa selailemassa mm. sosiaalityön kirjoja.

img_20161007_114351 img_20161007_114355 img_20161007_114433 dsc_0029

Kävimme Huyessa ollessamme useamman kerran kahvilassa, johon tykästyimme heti. Paikan nimi on Nehemiah best coffee ja se on osa paikallista Peace-projektia, jossa autetaan koulunsa kesken jättäneitä tai jostain muusta syystä koulun ulkopuolelle jääneitä nuoria. Kahvilassa oli kullakin vierailukerrallamme aina näitä nuoria töissä ja he hoitivat hommansa hienosti. Ilo käydä tällaisissa paikoissa! Sen lisäksi, että paikan taustalla on näin hienoa toimintaa, sai sieltä myös melko edulliseen hintaan hyviä kahveja, smoothieita, pirtelöitä sekä myös pikku purtavaa. Huyessa löytyy myös kaksi muuta hyvää kahvilaa, toisesta saa mm. hyvää jäätelöä.

dsc_0032 dsc_0034 dsc_0044 dsc_0045-2 dsc_0049 img_20161008_160929

Huyessa 3 kokonaista päivää oli sopiva aika ja oli mukava lähteä taas kohti Kigalia, josta jo viime kerralla pidimme!

– Fia ja Teemu –

Lake Kivu – Kibuye

Kibuye on  Gisenyin lisäksi toinen näistä suositusta kohteesta Kivujärven rannalla. Kibuye on pienempi kylä ja maisemakin täällä on hyvin erilainen, kuin Gisenyillä. Siinä missä Gisenyi oli tasaisempi ja siellä oli pitkiä hyviä hiekkarantoja niin Kibuye on vuoristoinen ja pieniä hiekkarantaspotteja on vain pari. Meidän mielestä Kibuye on kuitenkin paljon kauniimpi ja jotenkin myös sympattisempi. Vuoret ovat upeita ja niiden päältä näkee kauniisti koko kylän ja väleissä virtaavan kirkkaan vihreän veden. Kibuyelta löysimme lopulta enemmän sitä jotain, mitä lähdimme kivujärveltä hakemaan. dsc_0011 dsc_0009-2

Gisenyiltä Kibuyelle siirtymiseen on kaksi eri vaihtoehtoa, joko noin 6 tuntia kestävä bussi tai noin 3 tuntia kestävä lautta. Meille tämä lauttaratkaisu selvisi vasta, kun olimme Gisenyissä ja muutamien kanssa jutellessa kävi ilmi, että lautta voisi olla parempi vaihtoehto. Tie näiden kaupunkien välissä on ilmeisesti todella mutkainen ja aika huonossa kunnossa. Tosin luimme, että tuo tiepätkä on myös kaunein, mitä Ruandasta löytyy, joten ei ihan huono ratkaisu olisi välttämättä sekään. Busseja tosin kulkee joka päivä, kun taas lautta menee vain kahdesti viikossa, torstaisin ja sunnuntaisin. Lauttoja saattaa mennä myös muina päivinä, mikäli kysyntää on paljon. Aloimme asiasta kyselemään ja meille kerrottiin, että tällä viikolla menee lautta myös lauantaina ja päätimme mennä sillä.

Lauantaina 5:45 herätys ja otimme mototaxikyydit viereiseen kylään, josta lautan piti lähteä. Huom. piti. Käväisimme sitten siellä ja takaisin aamuvarhain toteamassa, ettei mitään lauttaa ole lähdössä. Onneks meitä vaan nauratti ja oltiin että jaahas, no lähetään sitten takas meidän majoitukseen, ilmoitetaan olevamme vielä yksi yö ja mennään syömään aamupalaa. Ehkäpä kuukauden reissaaminen oli jo tässä vaiheessa opettanut meille tiettyä rentoutta asioiden suhteen.

Seuraava päivä oli sunnuntai, ei muutakun uusinta eilisestä aamusta ja tällä kertaa löysimme itsemme myös onnistuneesti lautalta, joka lähti matkaan klo 7 aamulla. Tämä vinkki pätee niin tähän lauttamatkaan, kuin myös useisiin bussimatkoihin Afrikassa: Kannattaa olla ajoissa paikalla, että saat istumapaikan. Vaikka lautta oli aika täynnä, niin tuo kolmen tunnin matka taittui oikein mukavasti.

img_20161002_063447

Kibuyellä päivämme ei eronneet päivistämme Gisenyillä paljoakaan. Tosin päiviimme kuului tässä kaupungissa enemmän kävelyä ja erilaisia kävelyreittejä, joita lähdimme seikkailemaan. Yhtenä päivänä lähdimme myös saarireissulle, jolla vieraillaan kahdella Kibuyen läheisyydessä olevalla saarella. Ensimmäinen saari oli nimeltään Napoleon Island ja tämä saari on tunnettu tuhansista lepakoista. Lepakoiden ihmettelyn lisäksi kiipesimme saaren korkeimmalle kohdalle maisemia katselemaan. Upea oli nähdä koko järvi tällaiselta paikalta. Toinen saarista oli nimeltään Peace-Island. Se oli kaunis ja rauhallinen saari, joka käppäiltiin hissukseen ympäri. Tällä saarella ollessamme aurinko tuli juuri sopivasti esille ja Lake Kivu näytti kauneimpia puoliaan. Kyseinen saarireissu oli noin 3h kestävä ja hintaa oli noin 20e yhteensä meiltä.

dsc_0035-2 dsc_0031-2 dsc_0028

Kibuye on sympaattinen pieni paikka, johon on mukava tutustua kävellen ristiin rastiin. Ravintoloita löytyy melko paljon, mutta ongelmana oli löytää paikkaa, josta olis oikeasti saanut hyvää ruokaa. Lopulta löydettiin pari paikkaa, josta sai ihan maistuvaa ruokaa ja joka ilta saimme mahamme täyteen. Vuoristoiset maisemat, uskomattoman kauniin värinen Kivu-järvi ilahduttivat silmäämme muutaman päivän ajan. Hieman tylsäksi se olisi pidemmän päälle käyty, joten päätimme vaihtaa maisemaa Huyeen, lisää siitä seuraavassa postauksessa.

dsc_0031-3

dsc_0067

g0030271-2

dsc_0118-2

dsc_0093-2

dsc_0100-2

dsc_0107

g0040284-2

– Fia ja Teemu –