Tubeilua Vang Viengissä

Tubeilu Vang Viengissä. Pitihän tämä legendaarinen reppureissaajan aktiviteetti nyt päästä kokemaan itse. Valitsimme Kaisan ja Jaron kanssa tubeilupäiväksi Suomen itsenäsyyspäivän, koska halusimme juhlia sitä jotenkin erityisellä tavalla tänä vuonna. Baarien ja kaljottelun sijasta meidän odotukset painottuivat enemmän leppoisaan uiskenteluun sekä jokea ympäröivän luonnon näkemiseen hieman eri perspektiivistä. Joen lilluttelee alas ilman pysähdyksiä noin 1,5-2 tunnissa, mutta kyllähän sitä siinä auringossa tällekin tubeiluporukalle muutamat kylmät oluet maistui, joten aikaa meillä taisi mennä noin 4 tuntia. Niille jotka eivät tiedä: Tubeilussa on siis kyse joen virran mukana lillumisesta traktorin sisäkumilla.

img_2346

Tubeilua tarjoavia firmoja on monia ja hinnatkin taitaa pyöriä aikalailla samoissa lukemissa. Osa firmoista, kuten meidän käyttämä firma (nimi ei enää muistu mieleen) ottaa pantin renkaasta ja sen palauttamalla saa pantin tietysti takaisin. Kyyti aloitus paikalle maksaa jonkin verran, mutta jos porukassa on 4 tai enemmän, saa sen ilmaiseksi. Aikoinaan joenvarsi on ollut täynnä baareja ja erilaisia hyppypaikkoja, mutta hulluksi äityneen touhun vuoksi baareja taisi olla enää vain 3. Päivä joella oli hyvinkin rauhallinen, mutta pohdimme keskenämme paljon, minkälainen meininki tällä joella on vielä muutamia vuosia sitten ollut. Tyhjät hylätyt baarit nimittäin muistuttivat siitä, että porukkaa on joskus varmasti ollut täyttämässä joka ikisen veden rajassa olevan pation.

img_2339-2 img_2342

Näimme meidän lisäksemme koko päivän aikana vain muutamia muita tubeiluporukoita, joten ruuhkasta ei tosiaankaan voinut valittaa. Me lähdimme liikenteeseen noin 10-11 aikaan ja silloin oli vielä hyvinkin hiljaista. Jo lähempänä iltapäivää joki välillä kuhisi kajakkeja ja etenkin aasialaisia turisteja. Tämä vinkki muuten pätee ihan koko Vang Viengiin: Aamupäivät kaupungissa ovat todella rauhallisia, suorastaan hiljaisia, joten mitä tahansa teetkin, kannattaa se aloittaa heti aamusta. Oli kyse sitten luolaseikkailuista, tubeilusta, auringonotosta, kävelystä, rauhallisesta aamupalasta, mitä aikaisemmin, sen parempi. Mekin toki hieman laiskistuimme Vang Viengissä ja aamupalalla olimme meille myöhäiseen tapaan yleensä vasta 10 aikohin aamulla. Mutta Vang Vieng tuntuu heräävään eloon usein vasta 12-13 aikoihin, joten jos 10 aikoihin olet liikkeellä, saat silloinkin olla useamman tunnin rauhassa.

img_20161206_175658 img_20161206_180310

Meidän kokemuksen perusteella voimme siis ehdottomasti suositella rentoa tubeilupäivää joella. Ainoat joella sijaitsevat baarit ovat siis aikalailla heti tubeilureitin alussa, joten pysähdy jo niihin juomaan parit kylmät juomat ja jatka matkaa eteenpäin. Varo kiviä ja risuja, niitä valitettavasti matkalla jonkun verran on, mutta takamus ylös vaan niin ei käy hassusti. Katsele ympärillesi, joki ja sitä ympäröivä vihreys ja vuoret ovat kauniita!

g0150453

Muutamia vinkkejä vielä päivää varten: Pakkaa tavarat ihan ehdottomasti dry bagiin, jos omaa ei ole sattunut mukaan niin niitä saa ostettua lähes mistä vaan Vang Viengistä. Kenkiä et tarvitse, ne vaan tuppaavat katoamaan, me jätimme flipflopimme tuben vuokrauspaikkaan. Bikinit/uikkarit on sopiva asuste päivälle, mutta ota mukaan jotain muutakin vaatetta ihan vaan siihen pätkälle, kun menet joelle ja kun kävelet lopetuspaikalta pois. Joella on kai joitain mahdollisuuksia myös syödä, mutta me teimme niin, että söimme ennen lähtöä runsaan aamupalan ja sitten suuntasimme heti tubeilun jälkeen nälkäisinä myöhäiselle lounaalle.

g0160466

– Fia ja Teemu –

Bilehelvetti Vang Vieng, vai sittenkin jotain muuta?

Vang Viengistä on varmasti kaikilla sinne suuntaavilla hieman ristiriitaiset fiilikset. Paikka on luultavasti monelle tuttu käsistä lähteneestä tubeilu- ja bilemeiningistään ja siitä, että hulluimpina vuosina siellä kuoli useita reissaajia tubeillessaan ympäripäissään ja hyppiessään jokeen niistäkin kohdista, mistä ei kannattaisi. Olimme monesta lähteestä lukeneet, että pahimmat vuodet olisivat (ainakin toistaiseksi) ohi ja näin uskalsimme lähteä itse katsomaan, minkälainen Vang Vieng on tänä päivänä.

Bussimatka Vientianesta Vang Viengiin sujui minivanilla ilman mitään ongelmia. Tie oli hyvässä kunnossa ja bussi täysin ajallaan. Suuntasimme suoraan Keosimoon guest houseen, joka valikoitui majapaikaksi hieman syrjäisemmän sijaintinsa vuoksi. Ensimmäisenä iltapäivänä suuntasimme heti syömään ja loppuillan odottelimmekin reissuseuraamme saapuvaksi. Olimme nimittäin sopineet Jyväskylän kavereidemme Kaisan ja Jaron kanssa, että olisimme samaan aikaan Vang Viengissä. Näin ollen vaikka kaupunki ei itsessään nappaisi, niin viihtyisimme paikassa kuin paikassa neljästään paremmin.

dsc_0002 dsc_0003

Vang Vieng taisi yllättää meidät kaikki neljä lopulta aika positiivisesti. Turistien kansoittama paikka se edelleen on, mutta meidän ollessa Vang Viengissä oli itseasiassa aika rauhallista ja usein lounasta tai iltaruokaa syödessämme saatoimme olla ravintolan ainoat asiakkaat. Voimme vaan kuvitella, että aina ei ole näin ollut, sillä useat ravintolat nimittäin ovat todella isoja ja selkeästi myös laajennettuja, rakennettu siis isoja turistimassoja varten. Mitään paikallista Laosilaista elämaa Vang Viengiin ei tosiaankaan tulla/pääse katsomaan, mutta onneksi lähellä oleva luonto sen sijaan on läsnä koko ajan.

dsc_0017 dsc_0019 img_2325 dsc_0008 Neljän hengen porukalla Vang Viengissä oli tosi helppo olla. Ravintoloissa on paljon valinnan varaa ja listat ovat laajoja, joten kaikille sopiva ruokapaikka löytyy ilman kummempia vääntöjä. Lisäksi tekemistä löytyy muutamalle päivälle aika kivasti. Mm. erilaisia luolia, blue lagooneja, tietysti tubeilua tai vaikka kajakointia. Kerromme tulevissa postauksissa lisää siitä, mitä me Vang Viengissä teimme. Me vietimme lopulta täällä kokonaisen viikon, vaikka hieman lyhyempikin aika paikan kokemiseen varmasti riittäisi.

img_20161206_180310 img_20161208_110729 img_20161213_082103

Tärkein huomio Vang Viengissä olemiselle on meidän näkökulmasta se, että valitse yöpaikka ehdottomasti hieman keskustan ulkopuolelta. Muutamina öinä keskustasta nimittäin kuului hirveä jumputus, ei kiitos sinne lähistölle siis yöpymään. Vaikka biletysmeininkiä jonkun verran edelleen on, niin voit myös viettää Vang Viengissä halutessasi aikasi muunkinlaisella tavalla. Me nautimme ehdottomasti lähellä olevasta luonnosta, useista ravintoloista, auringon ottamisesta ja lähes päivittäin joen raikkaassa vedessä uimisesta.

dsc_0024-2 g0170504_blogiin

Itsenäisyyspäivän kunniaksi toki juhlimme Kaisan ja Jaron kanssa hieman, mutta siinä kävin niin että oltiin koko ilta neljästään, käytiin syömässä yöpalaa ja päädyttiin keskiyöllä laulamaan paikallisten kanssa karaokea ja tanssimaan itsemme hengästykseen asti. Sen jälkeen kuuntelimme Keosimoon guest housen pihassa J. Karjalaista ja lopulta kellon ollessa ehkä 1 tai 2, menimme nukkumaan. Siinä meidän ”bilemeininkiä” Vang Viengistä koko viikon osalta.

img_20161208_173239

– Fia ja Teemu –

Laosissa Vientianessa ollaan – Miten kävi Kaakkois-Aasia-ennakkoluuloilleni?

Joulukuu 2016

Miten Laos päätyi matkasuunnitelmaamme? Itseäni kyseinen maa ei edes kovin paljoa kiehtonut, mutta Teemu oli täällä 7 vuotta sitten ollut ja halusi ehdottomasti palata uudestaan. Ei minullakaan mitään sitä vastaan ollut, matkailussahan parasta on omien ennakkoluulojen murtaminen, joten halusin antaa Laosille mahdollisuuden. Omasta mielestäni toisen kanssa matkustaessa on vaan hyvä juttu se, että tulee mentyä myös sellaisiin paikkoihin, joita ei itse valitsisi.

img_20161130_153717 img_20161202_125737

Itsellänihän on ollut hieman sellasia miten sen nyt sanois hmm Kaakkois-Aasia-ennakkoluuloja siinä mielessä, että Kaakkois-Aasia-sanasta tulee heti mieleen jäätävät määrät backpackereita joka paikassa. Noh onhan se toki tottakin, että esim Afrikassa monissa paikoissa saa matkustaa hyvinkin rauhassa, eikä paikkoja valitessa tarvitse paljoa miettiä että mitkä on ”pilalla”. Kaakkois-Aasia vaan on yksinkertaisesti aika paljon tunnetumpi reppureissaajien kesken ja tajusin hetken aikaa täällä matkaillessa, että jos haluaa olla oikeasti rauhassa pitäisi suunnata vaan suoraan ja ennakkoluulottomasti pieniin paikkoihin, vaikka tietyille mukavuuksille saakin tuossa kohtaa sanoa heipat. Me matkustimme lopulta Laosissa aika peruspaikoissa ja näin jälkeenpäin ajateltuna olisin ehkä tehnyt hieman toisin. No kaikesta huolimatta meillä oli oikein hyvä reissu Laosissa.

img_20161203_140443 img_20161204_085616

Laosiin tykästymisessä oli havaittavissa ehkä pientä alkukankeutta, mutta pikkuhiljaa, päivä päivältä opin pitämään siitä. Opin katsomaan kaiken turismin taakse ja suorastaan rakastuin Lao-kulttuuriin ja sen ihmisiin. Tästä aiheesta varmasti lisää myöhemmin. Tämähän on vasta ensimmäinen Laos-postaus ja meinaan taas avata asiaa liian monelta kantilta heti alkuun.

dsc_0002-2 dsc_0036 dsc_0044-2

Noniin sitten asiaan eli Vientianeen. Kuala Lumpurin todella painostavien kelien jälkeen Laos ja Vientiane yllätti positiivisesti keleillään. Aurinko paistoi ja lämmin (jopa kuuma) oli, mutta ilma ei ollut niin kosteaa ja painostavaa. Vientiane pääkaupunkina miellytti meitä hyvinkin paljon. Mikään kovin erikoinen kaupunki se ei ole, mutta me saimme helposti kulutettua täällä 4 kokonaista päivää. Täytyy myöntää, että kyllähän sitä nautti hintatason laskusta aika paljon tuon Afrikan ja etenkin Etelä-Afrikan jälkeen. Vaikkakin Vientianehan on vielä muuhun Laosiin verrattuna toki kalliimpi, mutta meille se tuntui tässä kohtaa hyvin edulliselta paikalta.

dsc_0073-2 dsc_0067-3

Kulutimme päivämme lähinnä kävelemällä pitkin Vientianen pieniä katuja ja nauttimalla ah niin hyvästä ruuasta. Olihan ruoka yksi iso syy, miksi odotin Aasiaan tulemista. Tämä pääkaupunki on helppo ottaa haltuun kävellen muutamassa päivässä. Itse viihdyn paremmin paikoissa, joista saan lyhyessä ajassa jonkunlaisen mielikuvan ja tietää missä on mitäkin, Vientiane oli tällainen paikka. Kävimme yhtenä päivänä tsekkaamassa Vientianen riemukaaren (varmaan aika must see-juttu täällä) ja se riitti meille ”temppeliksi” tältä erää, vaikkei se temppeli olekaan. Oikeita temppeleitä on Vientianessa vaikka millä mitalla ja osaan pääsee ihan ilmaiseksi, mutta me tyydyimme ihastelemaan niitä ulkopuolelta, koska suoraan sanottuna emme oikein osaa kiinnostua niistä muuten.

dsc_0062 dsc_0027-2 dsc_0020

Mieleenpainuvin ja meidän mielestä ihan must-juttu Vientianessa on Cope-center. Tämä auttoi minua henkilökohtaisesti ymmärtämään Laosin historiaa ja kiinnostumaan siitä. Sisäänpääsy Cope centeriin on ilmainen, joten pihistelijäkään ei voi käyttää rahaa tekosyynä olla vierailematta täällä. Tässä vähän taustatietoa Teemun kirjoittamana: Jenkit pudotti Laosiin vuosien 1964-1973 välillä yli 2 miljoonaa tonnia pommeja. Enimmäkeen rypälepommeja. Se on enemmän kuin koko toisen maailmansodan aikana pudotettiin yhteensä. B-52 pommikoneellinen rypälepommeja 8 minuutin välein, 24 tuntia vuorokaudessa, yhdeksän vuoden ajan. Jopa 30% pommeista jäi räjähtämättä ja noin 300 ihmistä kuolee ja vammautuu edelleen vuosittain.

dsc_0034-2

Voiko tuollaista edes ymmärtää? Voi jotenkin, ehkä, ei, jos voi niin vaikeasti. Mutta vierailu Cope Centerissä auttaa ainakin vähän ymmärtämään sitä, minkälainen vaikutus asialla on Laosiin tänäkin päivänä. Cope tekee hienoa ja tärkeää, mutta myös vaarallista työtä haravoimalla Laosia metrimetriltä ja siivoamalla näin sitä pommeista. Lisäksi Cope auttaa pommien uhriksi joutuneita tekemällä heille proteeseja ja antamalla heille fysioterapiaa ilmaiseksi. Cope Center pyörittää koskettavia dokumenttielokuvia, joita suosittelen ehdottomasti katsomaan vähintäänkin yhden(lyhyeköjä ovat). Herkistyin ja vaikutuin Cope Centeristä niin, että ostin lahjoituksena yhdelle uhreista uuden jalan.

dsc_0025-2 dsc_0029-2dsc_0022-2img_20161203_145723

Cope Centerillä oli iso merkitys minulle siksi, että ennakkoluuloni alkoivat murtua. Olimme ja olin valmis jatkamaan Laosiin tutustumista lisää.

– Fia –

Pikastoppi Kuala Lumpurissa

Marraskuu 2016

Kuala Lumpur ei mitenkään kuulunut meidän mielenkiinnonkohteisiin eikä edes reissusuunnitelmaamme millään tavalla. Travel Nationin kanssa lentoja suunnitellessamme pohdimme kuitenkin, että lennot Cape Townista suoraan Laosiin olisi ollut ihan liian pitkät ja vaihtoja olisi tullut liikaa, joten päädyimme parin päivän huiliin Kuala Lumpurissa. Varasimme mukavan airbnb-asunnon Regalia-nimisestä asuntokompleksista, emmekä kasanneet kahdelle kokonaiselle päivälle Kuala lumpurissa minkäänlaisia paineita. Päätimme vain levätä ja mennä fiiliksen mukaan.

img_20161127_174355

Menihän siinä sopeutuessa Aasiaan hetki, ihan vaan se että kaikki ihmiset on aasialaisia eikä afrikkalaisia, tuntui oudolta. Ja kuulostaakin ääneen sanottuna hassulta, mutta niin se on! Palvelukin on niin erilaista Aasiassa ja aasialaisesta englannin kielestä oli parin ekan päivän ajan ajoittain suuria vaikeuksia saada selvää. Menee nimittäin noihin aksentteihinkin totutellessa aina jonkun verran aikaa. Huomattiin muuten, että taidetaan olla jo aika tottuneita reissaamiseen kun 30 tunnin lentojen jälkeen kumpikin oli ihan voimissaan ja sitä mieltä, että menipä lennot helposti.

img_20161126_155339

Olimme siis antaneet itsellemme luvan ottaa Kuala Lumpurissa ihan rennosti, emmekä olleet päiville suunnitelleet mitään tekemistä. Meille oli ihan ok, jos ei Kuala Lumpurissa nähtäis mitään muuta kun Airbnb-kämppämme ikkunasta avautuva näkymä ja viereinen ostoskeskus.

img_20161127_004730

Ensimmäisenä aamuna nukuttiin meidän mittapuun mukaan todella pitkään, heräiltiin vasta 11 jälkeen aamupalalle, jonka jälkeen vaan pyörittiin ostoskeskuksessa. Ostettavaakin oli, koska Teemun rinkasta oli lennoilla hävinnyt irroitettava sivureppu, jossa oli lähinnä likapyykkipussi, mutta näin ollen siis monia vaatteita. Kyseistä reppua ei ikinä löytynyt, no tulipahan käyttöä matkavakuutukselle!

Toisena kokonaisena päivänä KL:ssä ei enää jaksettu kuitenkaan olla pelkästään airbnb-kämppämme läheisyydessä vaan aamulla otimme uber-kyydin lähelle KL:n isointa ostoskeskusta ja niillä suunnilla sitten pyörittiin koko päivä. Isoimmalta ostoskeskukselta menee myös putki suoraan twin towerseille, joten pitihän ne käydä lähemmältäkin etäisyydeltä katsomassa. Illalla käytiin airbnb-asuntokompleksimme salilla sekä sen jälkeen uimassa infinity-poolilla ja ihailemassa suurkaupungin pilvenpiirtäjä-maisemaa.

img_20161128_145105 img_20161128_154505 img_20161129_104500

Nämä suurkaupungit ainakaan Aasian tyyliin ei ole ihan meitä varten, joten 2 kokonaisen päivän jälkeen oltiin ihan valmiita jatkamaan matkaa eteenpäin ja suuntaamaan kohti Laosia, siellä meininki oli aika kaukana tästä Kuala Lumpurin meiningistä ja meidän näkökulmasta hyvä niin!

img_20161128_133110 img_20161128_133129

– Fia ja Teemu –

Kaikki Etelä-Afrikasta

Marraskuu 2016

Tähän postaukseen luonteva lisäys on koko tuo postaus road trippailusta kyseisessä maassa, minkä viimeksi kirjoitimme. Mutta vielä jäi asiaa tuosta upeiden maisemien maasta, joten tehdään vielä samanlainen koonti, jonka olemme muistakin maista tehneet. Etelä-Afrikka on siitä kiva, että viisumirumbaa ei tarvitse käydä läpi ollenkaan, turisti saa oleilla ilmaiseksi maassa 3 kuukautta.

dsc_0139

Cape of good hope

Tiesimme, että Etelä-Afrikka tulee olemaan melko länsimaalainen, mutta oli silti vaikea kuvitella minkälainen se oikeasti on. Pohdimme keskenämme kantaakohan sielläkin naiset hedelmäkoreja päänsä päällä ja pukeutuvatkohan he värikkäisiin perinnekankaisiin, onkohan sielläkin samanlaista afrikkalaista ruokaa ja asuvatko ihmiset itse rakentamissaan taloissa. Vastaus on kyllä ja ei. Tietysti sitä autenttista Afrikkaa näki Etelä-Afrikassa ehdottomasti vähemmän, mutta jonkun verran kuitenkin.

dsc_0049

Lake Eland nature reserve

Mehän koimme suorastaan kulttuurishokin tullessamme Etelä-Afrikkaan, olimmehan olleet Ugandassa, Ruandassa ja Mozambikissa yhteensä yli 2 kuukautta ja nyt Etelä-Afrikka oli tähän astisista maistamme kaikista länsimaalaisin. Olimme aivan ihmeissään kaupunkien ulkonäöstä ja katukuvasta, niin siistiä, järjestelmällistä, joka paikka täynnä samojen ketjujen kauppoja ja ravintoloita. Ensimmäistä kertaa huoltoasemalle pysähtyessämme jäimme ihmettelemään huoltsikkakaupan ällistyttävän monipuolista elintarvikevalkoimaa niin että olimme myöhästyä bussista. Niin ihmeellistä tämä kaikki meille oli. Ja ehkä yksi parhaista asioista on se, että Etelä-Afrikassa voi juoda hanavettä!!! Ai että me nautittiin.

dsc_0111-2

Port St Johns

Toki ensimmäistä kertaa Afrikkaan ylipäänsä tuleva näkee heti jo Etelä-Afrikassakin varmasti sitä ”oikeaa” Afrikkaa ja kulttuuriin totutteluun voi mennä hetki, african time eli käsite ”just now” nimittäin kyllä pätee täälläkin. Jos joku asia tehdään ”just now” niin se tarkoittaa ehkä parin tunnin päästä, huomenna tai viikon päästä, pointti on se, että asia tehdään varmasti jossain vaiheessa tulevaisuudessa.

img_20161124_111619

Cape Town

Missä olimme ja mitä koimme?

Durban: Vietimme kaksi yötä aivan ihanassa 100-vuotiaassa talossa, joka oli Airbnb-majoituksemme. Kiertelimme Durbanin katuja ja etenkin rantapromenadia. Täytyy myöntää, että nautimme länsimaalaisesta tunnelmasta istumalla lukuisia tunteja kahvilla ja tilaamalla hyvistä ravintoloista annoksia hintoja sen kummemmin syynäämättä. Lähtöpäivänä suuntasimme hakemaan vuokra-automme Durbanin lentokentältä.

Margate ja Lake Eland nature reserve: Yövyimme kolaroidusta autosta ja sateisesta kelistä allapäin yhden yön Margatessa, jonka jälkeen seuraavana päivänä teimme useita pieniä kävelyretkiä Lake Eland nature reservessä ja saimme ensimmäiset maistiaiset Etelä-Afrikan upeudesta.

Port St Johns: Vietimme täällä kaksi yötä, kelit osui kohdilleen ja pääsimme tekemään kävelyretken rannalla sekä nauttimaan pienen kaupungin uniikista tunnelmasta. Täällä oltais viihdytty ehkä kolmas tai neljäskin yö!

Coffee Bay: Todella pieni kyläpahanen (250 asukasta), joka jätti kylmäksi osittain sateisten kelien vuoksi. Jatkoimme matkaa yhden yön jälkeen eteenpäin.

Jeffreys Bay: Sama tarina kelien ja fiiliksen suhteen, kun edellisen paikan kanssa! Mutta Jeffreys Bay on jo ihan kaupungin kokoinen paikka. Hyviä rantoja tällä kaupungilla todellakin riittää, joten lämpimällä kelillä paikassa viihtyisi varmaan pidempään. Huonot kelit sai meidät nauttimaan sitäkin enemmän hyvistä kahviloista ja ravintoloista, sekä hieman myös outleteissa shoppailusta.

Tsitsikamma nationalpark: Tämän kansallispuiston upean luonnon helmassa olisimme ehdottomasti halunneet viipyä yön tai kaksi, mutta aikataulusyistä jouduimme tyytymään päivävisiittiin. Jos Garden Routelle tulet, älä missään nimessä jätä tätä kansallispuistoa väliin. Niin kaunis se on!

Knysna: Vietimme kaksi yötä tässä sympaattisessa uinuvassa kaupungissa. Yhtenä kokonaisena päivänä täällä vuokrasimme pyörät ja teimme päiväretken The Headsin näköalapaikalle. Lisäksi nautimme useaan otteeseen pienen waterfrontin tunnelmasta ja sen ihanasta italialaishenkisestä kahvila-ravintolasta.

Cape Agulhas: Pakollinen käynti Afrikan eteläisimmässä kärjessä.

Hermanus: Tässä kaupungissa turistimassoja alkoi näkyä jo huomattavasti enemmän, mutta tykästyimme Hermanukseen silti ja vietimme siellä kaksi yötä. Päivät kului rantakatuja kävellessä ja valaita bongaillessa(ei löytynyt).

Stellenbosch: Viinit oi viinit. Stellenboschissa vietimme yhteensä 3 yötä ja yhdelle päivälle olimme varanneet viinitourin. Toisena päivänä nautimme tämän kaupungin jopa hyvin eurooppalaisesta tunnelmasta.

Cape Town: yhteensä 7 yötä. Noihin päiviin mahtui mm. retki Hyväntoivonniemelle, Robben island, päivä turistibussissa (Bo Kaap ja Cape Town Winelads), kävelyä ja treenaamista, kesäkonsertti Kirsten boschin puistossa sekä neigbourgoodsmarket ja niiiiin paljon muutakin. Täydellinen viikon kaupunkiloma!

img-20161211-wa0038

Tsitsikamma

Ilmasto

Etelä-Afrikassa on vastakkaiset vuodenajat, kuin meillä Suomessa. Olimme Etelä-Afrikassa marraskuussa kolmen viikon ajan ja noihin viikkoihin mahtui hyvinkin vaihtelevaa keliä. Marraskuu on periaatteessa jo kesäkuukausi, mutta Wild Coastilla sekä Sunny Coastilla kelit olivat hyvinkin viileät ja sateiset. Hermanukseen saavuttaessa kelit lämpeni ja Stellenboschista muistamme hyvinkin kuumat kelit. Cape Townissa oli myöskin lämmin, tosin joiltakin osin todella tuulista, joten pitkähihasta oli hyvä kantaa mukana viileähkön tuulen varalta. Vaikka kesällä lämpötilat kirivät 30 celsiusasteeseen, niin merivesi on silti suurimman osan vuodesta jäätävän kylmää, kuten esim meidän siellä ollessa veden lämpötila oli 9 astetta, hrr.

dsc_0165

Port St Johns

Hintatasosta, majoituksista ja ruuista

Kuten jo aiemmassa postauksessa kerroimme, autonvuokraus ja bensa on suht edullista. Ravintoloissa on Suomea halvempaa, mutta monia monia Aasian ja Afrikan muita reissukohteita kalliimpaa. Meillä taisi monesti ravintolassa syödessä lasku olla yhteensä jotain 10-15 euron väliltä, joka ei tietystikään tee mahdotonta summaa per naama. Meistä tässä kohtaa Etelä-Afrikka tuntui tietysti aika kalliilta ja meni hetki hintoihin totutellessa. Ruokakaupoissa tuntui olevan todella hyvä valikoima sekä mukavan edullista ja lisäksi lähes jokaisessa guest housessa hyvin varusteltu yhteinen keittiö, joten ruuan tekeminen itse Etelä-Afriakssa reissatessa on järkevä ja mukava vaihtoehto.

dsc_0041

Hermanus

Wild ja Sunny Coastilla huoneiden hinnat olivat vielä melko matalat. Doublehuone saatiin yleensä noin 20-30 euron hintaan. Garden Routelle saavuttaessa ja kaikkialla Cape Townin läheidyyessä perustasoinen double-huoneen hinta on jo sen verran kallis (jopa 50e), että reppumatkaaja yöpyy mielellään tässä kohtaa dormissa, jonka hinta on 10-15e/hlö. Kaikki majapaikkamme ja myös dormihuoneemme olivat erittäin viihtyisiä ja kodinomaisia. Kaikissa majoituksissamme oli wifi ja lämmin suihku. Etelä-Afrikassa moneen majoitukseen kuuluu aamupala, mutta se on joissain paikoissa vain valkoista leipää, pikakahvia ja muroja, ei mitään muuta, joten tällaiselle aamupalalle on kiva ostaa itse lisäksi vähän jotain ravitsevampaa.

Edit: Etelä-Afrikassa ei katsota oikein hyvällä tinkimistä. Muuhun Afrikkaan tottuneina emme olleet tätä asiaa vielä huomioineet ja Durbanissa aloimme tinkiä taksimatkasta, aika pahasti meitä katsoivat. Tästä eteenpäin saimme siis unohtaa tinkaamisen. Lisäksi Etelä-Afrikassa on tippauskulttuuri. Äh, olemme suomalaisina hyvin hyvin huonoja siinä ja täytyy myöntää, että tajusimme alkaa tippaamaan vasta viimeisellä viikolla Etelä-Afrikassa. Kortillakin maksaessa saat siis kuitin, sekä kynän ja kuitissa on erikseen rivi, johon kirjoitat tipin määrän ja sitten kokonaissumman mikä veloitetaan kortilta, eli laskun oikea hinta + tippi.

img_20161114_192235

Hermanus

Mitä vielä?

Etelä-Afrikka on huikean iso maa ja täynnä tekemistä, sen jotenkin tajuaa vasta kun reissu on käsillä, tai vasta kun olet astunut E-A:n puolelle ja alkanut vähän kartoittaa, mitähän ehtis kolmessa viikossa tehdä. Vastaus: aika paljon, mutta myös maan monipuolisuuteen nähden aika vähän. Toistamme siis vielä, varaa tähän maahan sitä aikaa ja paljon. Upeita maisemia, ilmaisia trekkauspolkuja ja vaikka mitä extreme-aktiviteetteja tässä maassa riittää. Ihan mahdotonta luetella edes niitä tekemättä jääneitä juttuja ja skipattuja kaupunkeja…

dsc_0127

Cape of good hope

Valitettavasti Etelä-Afrikassa törmää melko paljon epäeettiseen eläinturismiin, joten olehan tarkkana mihin lähdet mukaan. Suosittu turistiaktiviteetti on mm. haisukellus ja tätäkin varatessa kannattaa selvittää minkälaisen firman kautta lähtee haiden kanssa häkkisukeltamaan. Osa firmoista nimittäin ruokkii haita, mikä pitkällä tähtäimellä luonnollisesti vaikuttaa niiden kykyyn hankkia itselleen ravintoa. Nämä ns paremmat firmat houkuttelevat haita paikalle kalan verellä, eikä hait näin saa syötävää. Me haluamme nähdä hain mieluummin sukeltaessamme, jos meille koskaan sellainen tuuri käy, joten jätimme tämän häkkisukeltamisen väliin. Se tässä turistiaktiviteetissa on lähtökohtaisesti tietysti parempi, että ihminen on häkissä, ei eläin. Täällä törmää moniin moniin firmoihin, jotka mainostaa jotain leijonan tai gepardin kanssa kävelyä, näistä me mielemme pahoitimme.

Valaita matkalla Robben islandille

Valaita matkalla Robben islandille

Cape Town

Cape Town

Turvallisuudesta vielä muutama sana. Johannesburg on kaikista Etelä-Afrikan kaupungeista varmasti pelotelluin, eikä täysin syyttä. Siellä tapahtuu useita ryöstöjä ja tuntuu, että kaikki keiden kanssa J-burgista juteltiin, tietävät jonkun, joka on siellä ryöstetty keskellä kirkasta päivää. Valitettavasti emme voi Johannesburgista kertoa enempää, koska olimme siellä vain kaksi tuntia. Jotenkin epämiellyttävä ja pelottava olo kaupungista jäi käteen. Illalla pimeän aikaan bussimme lähtiessä Durbaniin Johannesburgin kadut ammottivat tyhjyyttään ja noilla tyhjillä kaduilla käveleminen pimeän aikaan on oikeasti vaarallista.

dsc_0135

Knysna

Durbanissa ydinkeskusta ja osat kaduista on vähän samanlaista, kuin J-burgissa. Mekin satuimme ”väärälle” kadulle kävelemään, jolloin useat paikalliset sanoivat meille ettei meidän pitäisi kävellä täällä. Muuten koimme olomme kyllä Durbanissakin täysin turvalliseksi. Loppu Etelä-Afrikka jonka koimme olikin sitten vain turvallista. Autoa ei kannata yöksi parkkeerata tienvarteen eikä autoon kannata muutenkaan jättää mitään esille, mutta siinäpä ainoat ”turvatoimet”. Cape Town on myös suurimmilta osin hyvin turvallista. Slummialueille ei toki ole mitään asiaa ominpäin, mutta ei hätää, niille ei voi vahingossa eksyä. Mielestämme Etelä-Afrikka ja etenkin Cape Town on turvallisempi, kuin esim monet Euroopan kaupungit, joten ennakkoluulottomasti, mutta maalaisjärki mukana tänne vain matkailemaan.

Cape Town

Cape Town

img-20161211-wa0051

Stellenbosch

Boulders beach

Boulders beach

img-20161211-wa0043

Port St Johns

– Fia ja Teemu –

Kuinka suunnitella road trip Etelä-Afrikassa?

Marraskuu 2016

Etelä-Afrikassa helpoin tapa koluta paikkoja on ehdottomasti vuokrata oma auto! Se tuo reissaamiseen myös omanlaisensa vapauden, kun ei ole tarkkoja aikatauluja ja maisemakuviakin voi pysähtyä ottamaan milloin haluaa. Auton vuokraaminen on suhteellisen edullista ja bensoihinkin meillä kului noin kahden viikon aikana vain 129 euroa, noilla tankkauksilla ajettiin kuitenkin noin 2650 kilometriä. Etelä-Afrikassahan on siis vasemmanpuoleinen liikenne ja siihen tottumiseen menee tovi, vasemmanpuoleisen liikenteen lisäksi autoissakin on siis kaikki sillä ”väärällä puolella”. Vahva suositus: pyri välttämään se virhe, jonka me teimme eli älä mene samantien vuokra-auton kanssa koko maan suurimman ostoskeskuksen parkkihalliin. Tällä vinkillä autoilusi kyseisessä maassa (tai ehkä maassa kuin maassa) lähtee käyntiin ehkä hieman sujuvammin.

dsc_0025_blog

Baz Bus on toinen tapa matkustaa Etelä-Afrikassa kätevästi kaupungista toiseen, mutta näille shuttlebus-lipuille tulee melko paljon hintaa. Yksin matkustavalle tuo Baz Bus on varmasti parempi vaihtoehto, mutta jo kahdestaan oma vuokra-auto tulee halvemmaksi. Baz bussilla on rannikolla todella hyvin pysähdyspaikkoja ja bussi hakee suoraan guest houselta ja heittää suoraan seuraavaan majoitukseesi. Vaikka verkosto on hyvä, niin muutamia paikkoja silti tuoltakin linjalta puuttuu, kuten Port St Johns ja Coffee Bay, myöskään Lake Eland nature reserveen ei olisi fiksusti Baz bussilla päässyt.

g0080328_blog

Etelä-Afrikassa tiet ovat verrattuna muuhun Afrikkaan hyvässä kunnossa, ainakin kun puhutaan pääväylistä. Navigaattoreilla on paha tapa näyttää reitiksi pieniä hiekkateitä, joten kannattaa kahteen otteeseen tsekata mitä lähtee ajamaan. Niih, mehän ei tsekattu, lähdettiin ajamaan vaan ja oltiin että voi hemmetti ei voi olla totta, tätäkö tietä me ajetaan 3 tuntia? Ja ajettiinhan me, tosin siinä toivossa, että aina seuraavana risteyksen jälkeen alkais parempi asfalttitie, ei alkanut. Mutta oltiin koko road trip tosi hyvillä mielin ja joka kerta, kun ajettiin noita pikkuteitä niin oltiin vaan että täähän on aika siistiä niin kauan ettei mee esim rengas rikki. Ja yllättävää kyllä, ei mennyt. Vaikka muutamia pieniä epätoivon hetkiä noilla teillä koettiin, niin jälkeen päin voi olla vaan niin tyytyväinen, että nähtiin sellaista Etelä-Afrikkaa. Aika harvaan asuttua oli nimittäin esim tuo Wild Coast ja nuo kylät oli sellainen sekoitus afrikkalaista maalaishenkeä ja taas jotain melko kehittynyttä jenkkimeininkiä.

dsc_0038

Suosittelen Etelä-Afrikassa autoillen varaamaan AIKAA, mielellään paljon aikaa, eli ihan vinkkinä vaan että 11 kokonaista päivää autolla Durban – Cape Town on aivan liian tiuha tahti. Me tajuttiin se kyllä aika nopeasti siinä, kun alettiin pysähdyspaikkoja miettimään. Mutta päätettiin ottaa se asenne, että tavoitteena nähdä mahdollisimman monia paikkoja ja nauttia hetken siitä ”irrallaan olemisen”-tunteesta. Ottaa ilo irti siitä kunnon road trip-meiningistä, siitä että maisema vaihtuu koko ajan ja yöpaikoissakaan ei olla kuin yksi yö, joissain kaksi.

img_20161112_115246

Alussa vähän se haipakka tahti hirvitti, mutta oli kyllä niin hyvin käytetyt 11 kokonaista autoilupäivää, että ylpeitä ja tyytyväisiä ollaan. Mutta emme siltikään suosittele missään nimessä näin kovaa tahtia, koska olisihan sitä halunnut moniin paikkoihin asettua taloksi pidemmäksikin aikaa ja monia monia kohteita jouduttiin skippaamaan kokonaan. Ehkä kolmisen viikkoa autolla tuolla voisi olla jo sellainen, ettei ole kiire koko ajan. Vältettiin kuitenkin sellaset hullut maraton-päivät aika hyvin, vain 2 päivää oli sellaisia että ajettiin lähes koko päivä.

dsc_0070

Me tykätään henkilökohtaisesti pienemmistä paikoista, joten päätettiin jo heti alkuun skipata isommat kaupungit. Pienet paikat on myös helpompi ottaa haltuun lyhyelläkin visiitillä, joten näin jäi lähes jokaisesta kaupungista jonkinlainen kuva ja kahdessakin yössä saattoi tuntea olonsa kotoisaksi.Etelä-Afrikassa etenkin kesäaikaan (huom. meidän talviaika) ja joulun alla monet majapaikat ovat melko täynnä, joten me hommattiin paikallinen liittymä ja soitelttiin/lähetettiin s-postia kuhunkin yöpaikkaan aina 1-2 päivää ennen tuloamme ja varmistimme sen, että paikalla on turvallinen parkkipaikka sekä vapaita huoneita. Myös dormit tuppasivat osassa paikassa olemaan täynnä eikä paikkoihin olisi mahtunut, jos varausta ei oltaisi tehty.

dsc_0114

Minkälaista oli sitten liikenne Etelä-Afrikassa? Meininki ei ole ehkä niin hullua, kuin muualla Afrikassa (jossa ei uskallettais edes autoilla), joten siinä mielessä pärjää ihan ok. Pääosin liikenne oli rauhallista, asiallista ja yllättävän muita kunnioittavaa. Meidän mielestä autoilijat otti toisiaan huomioon paljon paljon enemmän mitä Suomessa tehdään. Tosin tööttiä ja hätävilkkuja osataan kyllä käyttää ahkerasti ja kyllähän sitä opittiin itsekin jo jonkinverran tuota kulttuuria lähes 2 viikkoa autoillessamme. Suomalaisena sitä hätkähtää töötin ääntä aina siihen tyyliin että ”apua, mitä tein väärin?”, vaikka kävelis vaan kävelytiellä.

dsc_0030

Joissakin pienissä kylissä/kaupungeissa liikenne oli meidän mielestä isojakin kaupunkeja kaoottisempaa ja muutama hyvinkin sykettä nostattava hetki koettiin, mm. se kun jouduttiin pysäyttämään koko liikenne, että päästään parkkipaikalta pois. Erilaiset eläimet tiellä toivat myös tietysti eteen (tai kylkeen) mielenkiintoisia tilanteita. Nähtiin tiellä lampaiden lisäksi mm. hevosia, apinoita, sikoja, vuohia, lehmiä ja jopa kilpikonna. Jep, että sinne vaan sekaan! Etelä-Afrikan teillä siis sattuu ja tapahtuu, mutta ehdottomasti vaan avoimin mielin ajelemaan tuonne upeiden maisemien keskelle, et tule pettymään.

img_20161112_114751

– Fia ja Teemu –

Ensimmäisiä kertoja – Valaita ja Hop on/off-päivä

Marraskuu 2016

Robben island eli saari, joka on tunnettu vankilasta, jossa Nelson Mandela vietti vankeudessa 18 vuotta, kuuluu monien Kap kaupungissa matkailevien suunnitelmaan. Mekin halusimme täällä vierailla, olihan saari historiansa vuoksi hyvin mielenkiintoinen ja meillekin sellainen että ”kun nyt kerran täällä ollaan niin…”-juttu. Odotukset kierrosta kohtaan taisi molemmilla olla aika korkeat ja siksi touri jäi lopulta vähän sellaiseksi ”ihan kiva oli käydä”-jutuksi. Liput saat muuten helposti ostettua samasta kohtaa, mistä touri lähteekin eli Waterfrontista, mutta muista varata se muutamaa päivää aikaisemmin.

dsc_0162 dsc_0164

Ensinäkin tourilla saa jonottaa aika paljon, ihmisiä on ihan hirveesti. Meidän ryhmässä oli iso bussillinen täynnä porukkaa, ei hyvä. Olimme kuulleet, että vankilassa tourin vetäjinä toimivat entiset vangit ja se tietysti lisäsi mielenkiintoa. Jotenkin meidän tuurilla aikataulu meni ihan pieleen eikä me noita entisiä vankeja koskaan tavattu. Käveltiin vain vankilan läpi eikä muu henkilökunta osannut niin hyvin asioista kertoa. Nääh. Ei meidän osalta siis sen enempää tuosta tourista.

dsc_0175 dsc_0181 dsc_0191

Meillä oli kuitenkin ihan käsittämätön tuuri ja näimme sekä laivamatkalla Robben islandille että sieltä pois mennessä useita useita valaita!!! Ilman tätä kokemusta olisimme luultavasti olleet vähän nyrpistyneitä koko reissusta. Mutta se kun matkalla näimme ensimmäisen valaan(Etelänmustavalaan), voi hitto sitä fiilistä. Oltiin molemmat ihan liekeissä, Fia jopa tippa silmässä. Koko valaskausi oli Etelä-Afrikassa ollut huono eikä valaita oltu tänä vuonna nähty juurikaan. Nyt ne kuitenkin päättivä tulla pintaan näköjään koko vuoden edestä. Aivan uskomaton tunne, kun valaita näkyi siellä täällä. Emme kyllä unohda tätä ekaa valaskokemusta koskaan. Takaisin mennessä loppumatkasta saimme myös pariin otteeseen laivamme viereen parven delfiinejä, onko tämä edes enää totta???

dsc_02212 dsc_02272 dsc_0237 dsc_02432 dsc_0260

Ängemme tähän samaan postaukseen ensimmäisen valasbongauskokemuksemme lisäksi myös ensimmäisen hop on/off-päivämme ikinä. Tähän turisti-aktiviteettiin taisi molemmilla liittyä aika paljon ennakkoluuloja, mutta totesimme pienen tutkailun jälkeen sen olevan kätevin tapa tustustua yhdessä päivässä aika laajalti Kap kaupunkiin. Lopulta meillä oli ihan älyttömän hyvä päivä! Suuntasimme ensin Bo kaapin kaupunginosaan, joka on tuttu mäkisistä kaduistaan ja värikkäistä taloistaan. Tuo kaupunginosa kyllä hurmasi meidät, tätä et saa missään nimessä missata jos kap kaupunkiin tulet!

dsc_0008 dsc_0009 dsc_0022-2 dsc_0025 dsc_0028 dsc_0044 dsc_0050 dsc_0054-2 dsc_0057-2 dsc_0059 dsc_0063

Ajelimme busseilla kyllä ihan koko rahan edestä ja kävimme myös pöytävuorella siinä toivossa, että sinne olisimme ylös kävelleet tai ottaneet vaijerihissin sinne. Koko pöytävuori oli pilvien peitossa, joten jäi tämä valitettavasti väliin. Tästä kohtaa näki kuitenkin Kap kaupungin hienosti, joten hyvä että kävimme pöytävuoren juurella piipahtamassa. Ajoimme ympäriinsä kaupunkia, keskustan sykkeestä kalliille huvila-alueelle ja upeille rannoille.

dsc_0065 dsc_0087 dsc_0095 dsc_0101

Meillä oli lounaan jälkeen vielä sopivasti aikaa ja keskustan kohteet jo läpi ajettu, joten päätimme lähteä vielä violetille linjalle, joka johdatti meidät jälleen kerran viinien luo. Tämä oli meille viimeinen päivä Kap kaupungissa, joten mikäs sen parempi päätös, kuin viini-tasting. Emme olisi uskoneet, että niin läheltä kaupunkia löytyy näin upeita viinitiloja. Otimme tastingin, jolla oli hintaa noin 5 euroa, siihen kuului 6 viiniä ja viinilasinkin sai pitää itsellään. Kaunis oli viinilasi, mutta älkää luulko että ne meidän rinkkoihin olisi sujahtaneet, ei. Jätimme ne guest housen viinilasikokelmaa täydentämään.

dsc_0108-2 dsc_0115 dsc_0119-2 dsc_0121 dsc_0130-2 dsc_0143-2 dsc_0154

Koko meidän Kap kaupungin viikko oli ihan täydellinen! Ja se on meille molemmille sellainen, jota edelleen ikävöimme. Kirjoittelemme vielä Etelä-Afrikkaan liittyen koostetta, mutta melkeinpä on E-A-postaukset jo taputeltu.

– Fia ja Teemu –

Retki Hyväntoivonniemelle

Marraskuu 2016

Retken Hyväntoivonniemelle voit tehdä joko omalla autolla tai sitten järjestetyllä tourilla, niinkuin me tehtiin. Emme halunneet tässä vaiheessa enää vuokrata autoa ja kokea siihen liittyvää pientä stressiä, vaan haluttiin tehdä nyt kaikki vähän helpomman kautta. Varattiin reissu Baz-bussin kautta ja hintaa tuli 750 Etelä-Afrikan randia eli noin 50e per naama . Tavallaan voimme suositella kyllä tätä Baz bussin touria, siinä todellakin näkee kaikki must see-jutut Hyväntoivonniemellä. Mutta päivä oli kyllä monilta osin aika haipakkaa alusta loppuun, siitä ehkä vähän miinusta.

Päivä alkaa sillä, että kaikki kyytiläiset haetaan mukaan suoraan omasta majapaikasta aamusella. Tourin ensimmäinen paikka on Bay Harbour ja sen satama-alue, josta 5 euron maksulla voi lähteä laivaretkelle katsomaan hylkeitä. Laivamatka ei kestä kauaa, mutta maisemista pääsee silti nauttimaan ja hylkeitä näkee koko laivamatkan ajan. Päätepisteessä on  pieni hylkeiden valtaama kivikko, jossa hetken aikaa hylkeiden elämää laivasta käsin seuraillaan. Viihdyttäviä otuksia kyllä! Laivamatkalla muuten viimeistään huomasi, että päiväretkellä ei ole koko ajan todellakaan lämmin. Pakkaa siis takki mukaan!

dsc_0001dsc_0011_blogdsc_0032dsc_0045_blogdsc_0049dsc_0039

Seuraavaksi ajeltiin Chapman´s Peakille, jossa eväiden syönnin lomassa katseltiin jälleen kerran Etelä-Afrikan upeita maisemia. Montahan kertaa ollaan mainittu nämä maisemat E-A-postauksissa, noh ei kai niitä voi olla hehkuttamatta liikaa. Kuvista on välittynyt ehkä pieni osa tätä upeutta, mutta kyllä suosittelemme tänne tulemista ja niiden ikuistamista ihan itse omalle verkkokalvolle. Henkeäsalpaavan upeaa! Näillä teillä muuten tuulee todella kovaa ja kuultiin parilta muulta matkailijalta, jotka oli reittiä pienellä vuokra-autolla ajaneet, että oli aika jännittävää hommaa. Tässä esim yksi hyvä syy hypätä kuitenkin valmiiksi järkätyn reissun matkaan ja isomman auton kyytiin.

dsc_0068 dsc_0070

Seuraavaksi ajettiin Simon´s Towniin ja siellä Boulder beachille. Täällä meillä oli aikaa vain pyörähtää katselemassa afrikan pingviinejä, jotka oli muuten suloisia otuksia. Simon´s town vaikutti muutenkin aika mukavalta ja jos oma auto olisi ollut käytössä, oltais varmasti jääty pidemmäksi aikaa tänne käppäilemään. Tänne pääsee muuten myös junalla eli hyvä vaihtoehto sekin, jos haluaa tutustua vain Simon´s Towniin ja suloisiin pingviineihin. Pingviinien touhuja seuratessa vierähti tovi ja hellyyttävin näky oli pingviini juoksemassa aaltoja vastaan.

dsc_0075 dsc_0084 dsc_0092 dsc_0096dsc_0077 dsc_0100 dsc_0107

Tämän jälkeen vuorossa on Cape Point Nature Reserve, jonne saavuttaessa saa alle pyörät, joilla tehdää noin 5km lenkki luonnonpuistossa. Taas toisella meistä oli liian pieni pyörä ja ilmoille lenteli parit kirosanat. Mutta muuten ihan mukava pyörälenkki raikkaassa ilmassa ja hyväntoivonniemen upeassa luonnossa. Pyörälenkki päättyi piknik-paikalle, jossa söimme vähintäänkin jännittävän lounaan. Ruuassa sinällään ei ollut mitään jännittävää, oikein hyvä piknik-lounas, mutta saimme oikeasti pelätä paviaania, joka hyökki ruuan kimppuun. Tässä syy, miksi apinoita ja paviaaneja (tai eiköhän tämä koske kaikkia eläimiä) ei saisi ikinä syöttää. Osasta tulee agressiivisia ihmisiä kohtaan, sellainen oli tämä valtava uros paviaani.

img-20161121-wa0004

Lounastauon jälkeen ajoimme puiston kärkeen, jossa teimme mukavan kävelyn näköalapaikalle ja sen jälkeen hurautimme Afrikan ”South-Western”-pointille, jossa useat turistit kuvauttivat itseään kyltin kanssa. Me olimme jo käyneet Afrikan eteläisimmässä kärjessä, joten itsemme kuvauttamisen sijaan ihastelimme rantaa ja teimme kivistä torneja 10 minuutin ajan. Kului se aika näinkin.

dsc_0119dsc_0133dsc_0136dsc_0149dsc_0155

Kuten jo mainitsimme, päivä jätti vähän ristiriitaiset fiilikset. Minibussissa 20 muun matkailijan kanssa istuminen ja aikataulujen mukaan meneminen ei ollut ihan meitä varten, mutta toisaalta nautimme hetken siitä, ettei tarvinnut käyttää omia aivoja, koska kaikki oli valmiiksi suunniteltu. Päivän aikana oli mukavaa jakaa kokemuksia muiden kanssa ja suomalaistakin seuraa saimme. Olimme nimittäin juuri edellisena iltana bonganneet kadulta Marimekon mekon sekä Haltin repun ja näiden omistajille huusimme nolosti ”onko täällä suomalaisia”. Pariskunta kääntyi ja tuolloin vaihdoimme heidän kanssa pari sanaa. Maailma osoittatui taas pieneksi, kun huomasimme tämän pariskunnan olevan meidän kanssa samalla tourilla. On mukavaa silloin tällöin törmätä suomalaisiin ja viettää aikaa yhdessä.

dsc_0122

– Fia ja Teemu –