El Nido – Saarihyppelyiden unelmamesta? Ehkä ei.

Joulukuu 2016

Neljän yön jälkeen Al Farossa meidän oli tarkoitus lähteä suoraan El Nidoon lautalla. Tuo aamu valkeni kuitenkin melko tuulisena ja pilvisenä, joten viimeiseen asti jännitimme lähteekö lautta vai ei. Päätimme kuitenkin lähteä jo Coron Towniin ja olla siellä yksi yö, mikäli taifuuni-varoituksen vuoksi lautta ei lähtisi. Ja niinhän siinä kävi, että alueelle annettiin ykköstason taifuunivaroitus ja kaikki lautat oli peruttu. Tosin lopulta kun vietimme päivää Coron Townissa, keli oli täysin tyyni ja aurinkoinen. Olihan siinä kieltämättä kaikilla vähän sellainen olo, että ihan hyvin olis voitu jo lähteä sinne El Nidoon, mutta toisaalta ei sitä koskaan tiedä millainen tuuli olisi avomerellä ollut, joten parempi näin.

Seuraavana päivänä lautta lähti eikä merenkäyntiä ollut matkan aikana juurikaan. Tosin luvatun 3-4 tunnin sijasta matka taisi kestää yli 5 tuntia. Lautta oli kuitenkin viileä ja mukava, joten mikäs siinä istuskellessa ja paratiisisaaria katsellessa. Ensinäkemä El Nidosta oli ihan säväyttävä. Korkeat rosoiset vuoret ympäröivät kapealle rannalle kyhättyä kaupunkia.

El Nido ei kuitenkaan meille tarjonnut lopulta aivan sitä paratiisimaisuutta, mitä siltä lähdettiin hakemaan. Viihdyimme kyllä, mutta sanotaan että Coronin jälkeen El Nido jää helposti kakkoseksi. Olimme El Nidossa heti joulun jälkeen, joten satuimme paikalle varmasti pahimman ryysiksen aikaan, tämä vaikutti aika paljon meidän kaikkien kokemukseen El Nidosta. Ja noh, miten sen nyt sanoisi, Palawan ja etenkin El Nido vaikuttaisi tällä hetkellä olevan niiiin ylihypetetty paikka, että lähes kaikki Filippiineille suuntaavat haluavat sinne. Se tarkoittaa sitä, että El Nidolta ei välttämättä löydy sitä autenttista Filippiiniä, tyhjiä paratiisisaari, koskematonta luontoa…

El Nido on tunnettu saarihyppelyistään, joten yhdelle päivälle varasimme yhden näistä hyvinkin tunnetuista saarireissuista. Kaikki paikat tuntuvat tarjoavan samoja saarihyppelyreissuja kategorioilla A, B, C ja D, jotka kaikki käyvät vähän eri paikoissa. Toisissa on enemmän laguuneja, toisissa rantoja ja saaria tai sitten vähän sekoitus molempia. Me valitsimme A-reissun, johon kuului pari laguunia, yksi snorklauspaikka ja yksi saari.

Ja sitten se saarihyppelyreissulle lähtöaamu, sitä kuvaa hyvin sana kaoottinen, sitä se oli, vain ja ainoastaan sitä. Kuvitelkaa pienelle rannan pätkälle satoja ihmisiä odottomassa omaa laivaa lähteäkseen. Ja laivojakin oli riveissä ja jonoissa niin paljon, että ihmettelen miten lopulta kaikki laivat löysivätkään tiensä jostain välistä selvemmille vesille.

Taisimme seistä rannalla ja odottaa laivamme lähtöä varmasti ainakin tunnin. Jo tässä vaiheessa oli sellainen fiilis, että onneks saarihypeltiin Coronissa ja saimme sieltä todella hyviä kokemuksia kyseisestä aktiviteetista. Noh kun sitten laivan kapteenikin jossain vaiheessa löytyi niin saatiin koko 20 hengen ryhmä laivaan ja menoksi. Henkilökunta oli kyllä äärimmäisen mukavaa ja yrittivät kovasti saada turisteja huomioimaan myös luontoa. Älä jätä mitään paikkoihin, joissa vieraillaan, älä ota mitään mukaasi, älä koske koralleihin ym. Vähän surullinen olohan siinä tuli, kun päivän aikana ihmisten touhua seurasi… Noh ei siitä sen enempää.

Laguunit olivat TÄYNNÄ laivoja ja ihmisiä. Oli ihan oikeasti vaikeaa nauttia luonnosta kaiken sen kaaoksen keskellä, niin se vaa oli. Toisaalta mietittiin siinä porukalla, että ehkä on hyvä että turistit pilaavat täällä vain ne muutamat kohteet, eikä ihan kaikkia lähisaaria. Vaikka päivä oli osittain vähän kaoottinen ja olimme kokeneet paljon mielekkäämpää saarihyppelyä Coronilla, niin ei koko päivä mennyt kuitenkaan ihan hukkaan. Koimme ihan hyviäkin hetkiä kajakoidessamme pienissä laguuneissa, joihin ei onneksi mahtunutkaan montaa ihmistä.

Lounas oli järjestetty laivalle yllättävänkin toimivasti ja ruokaa oli riittävästi, henkilökunta teki minulle myös kasvisruoka-annoksen, vaikken ollut sitä etukäteen pyytänyt. Viimeisellä rannalla oli väenpaljoudesta huolimatta jotenkin todella rauhallista. Luultavasti se oli se kaunis auringonlasku, joka rauhoitti mieltä, ehkä päivästä uupuneet ihmiset, jotka enimmäkseen hekin istuskelivat ja nauttivat näkymästä.

Emme tiedä onko El Nidossakin nautinnollisempaa saarihypellä johonkin muuhun aikaan, kun juuri joulun jälkeen. Luultavasti kyllä, ainakin hieman, mutta joka tapauksessa, aika turistoitunut koko El Nido on. Meille jäi saarihyppelyä parempana kokemuksena mieleen El Nidon hyvä ravintolatarjonta, kivat rantakaupat, viihdyttävät tricycle-matkat ja majapaikkamme lähellä sijaitseva Corong Corongin kaupunginosan ranta, jolla vietimmekin lopulta useamman hetken. Annu ei malttanut edes lukea kirjaansa, niin kaunis maisema rannalta avautui ja pitihän se jotenkin kyetä painamaan mieleen, kutsuihan heitä Suomi jo takaisin muutaman päivän kuluttua.

Ainiin ja minähän ehdin täyttää vuosiakin El Nidossa. 24 vuotta mittarissa, vaikken ehkä enää välittäisi hirveästi vuosia laskea, heh. Teemu oli järkännyt mulle aamupalan hotellihuoneeseen, voi että, eihän edes sanat riitä kuvaamaan, kuinka ihanaa se oli. Kuvasta näkee ehkä kuinka innoissaan olin. Jäi nämä synttärit mieleen aika erilaisena, kuin muut aikaisemmat. Teemu saa vuorostaan viettää syntymäpäiviään sitten Tongalla.

Vaikka El Nido osottautui Coroniin verrattuna aavistuksen pettymykseksi, niin se ei tarkoita sitä ettemmekö olisi nauttineet ajastamme. Tässä lomassa upeiden maisemien, lämpimän meriveden ja auringon voitti kuitenkin koko se aika, minkä saimme keskellä maailmanympärysmatkaamme viettää Annun ja Miikan kanssa. Tämä loma oli kaikkien upeiden maisemien ja kokemusten lisäksi kuitenkin tarkoitettu kaikista eniten yhdessä ololle.

– Fia ja Teemu –

Yksi vastaus artikkeliin ”El Nido – Saarihyppelyiden unelmamesta? Ehkä ei.

  1. Hauska lukea näitä juttuja, kun itse tulin reissusta torstaina ja vietin siis helmikuun Filippiineillä. Meillä meni koko kuukausi Palawanilla. Muuallakin olisi ollut nähtävää ja paljon, mutta jotenkin se paikasta toiseen siirtyminen ja sähellys kammotti etenkin reissun alussa. Ei olla kokeneita reissaajia, päinvastoin 😀 Toiselle meistä oli kyseessä eka ulkomaanmatka. Itse oon käynyt Balilla ja Palawania on siihen aika huono verrata. Hassua, miten saari on niin turistien suosima, mutta samalla yhteydet ja muut ovat niin huonoja vielä. Ei ollut Port Barton enää mikään rauhallinen, kirkasvesinen kalastajakylä. 😀 No, kyseessä olikin high season. Saarihyppelemässä käytiin kun majoituttiin Port Bartonin lähellä saarella ,ei enää El Nidossa. En tiedä missattiinko upeat maisemat sen takia, että haluttiin välttää hirveä ruuhka.

    Olisihan tuolla Filippiineillä lukuisia paikkoja, jossa haluaisi käydä. Ehkä ensi kerralla 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *