Elämää Alcoyssa

Tammikuu 2017

Vaikka tykästyimmekin kovasti Dive Point Alcoyhin, niin jouduimme vaihtamaan budjettisyistä ensimmäisen kuuden yön jälkeen majapaikkaa läheiseen Airbnb-huoneeseen, jossa yövyimme loppuajan. Jatkoimme kuitenkin edelleen sukeltamista Dive Pointilla, kävimme hengailemassa Nikon, Teijan, Antin ja Ellan kanssa, nautimme allasalueesta sekä söimme monta monta maittavaa illallista.

Airbnb-kämpässämme meitä houstasi mukava saksalainen nainen ja kämppiksiksi saimme 2 höpsöä koiraa ja yhden yksisilmäisen kissan, aika ihanat kämppikset! Huoneeseen oli oma sisäänkäynti ja oma kylpyhuone. Aamupalatarpeet kävimme tuttuun tapaan hakemassa läheisestä kylästä Dalaguetesta ja nautimme aamupalasta huikean isolla airbnb-kämppämme terassilla, jolta aukeni näkymät merelle päin.

Dive Pointin ja sukeltamisen lisäksi Alcoyn vierailu oli meille muutakin. Erittäin erittäin tutuksi meille tuli tämä jo mainittu Dalagueten kylä. Rakastuimme tähän pieneen ja sekavaan kyläpahaseen ikiajoiksi. Oikeastaan kylässä ei ole mitään ihmeellistä, se on aivan tavallinen pieni Filippiiniläinen kylä, mutta outoja me kai ollaan kun me tällaisiin paikkoihin hurahdetaan. Tykästyimme kylän tunnelmaan ja ihmisiin. Kaikki olivat niin tavattoman ystävällisiä, ettei edes sanat sitä riitä kuvaamaan.

Löysimme myös sveitsiläis-filippiiniläisen pariskunnan ravintolan nimeltä Lucys restaurant, josta löytyi todellakin budjettihintaista ruokaa. Nuudeliannoksen sai parilla eurolla ja kalleimmillaan ruokaan upposi ehkä noin 4e annos. Angel burger tarjoaa ihan pilkkahintaan pikaruokaa ja siellä istuskellessa tutustuu aina paikallisiin. Angel burger on tosissaan vain hampparikoju, mitään ravintolaa ei kannata odottaa, mistään vegeburgereista puhumattakaan. Se on simppeli pikaruokapaikka, 2 eri burgeria, paria eri hodaria ja siinä se. Toimii.

Matkalla Dalagueteen löytyy Barrio Cusina-niminen paikallinen ravintola, joka tarjosi myös hyvää ruokaa edulliseen hintaan. Muita ravintolasuosituksia ei valitettavasti Dalaguetesta voi antaa 😀 Ainiin ja Dalagueten isoimpaan ruokakauppaan sujahtaminen on sekin eksoottinen kokemus, kaiken hässäkän jälkeen huomaat olleesi siellä ainakin kaksi tuntia, jos satut paikalle pahimpaan aikaan. 7 elevenistä saa tietysti vaikka mitä, esim pilkkahintaan myös todella hyvää pehmistä.

Nautimme myös tricycle-matkoista, joita lähes päivittäin teimme Dalagueteen ja takaisin. Matkalla on pituutta reilu 10km ja matkasta veloitetaan sellaiset 20 snt per naama. Kyytiin otetaan myös muita matkalaisia, tietysti niin paljon kuin vain kärryyn mahtuu. Tricycle eli kolmipyöräinen moottorivehje on kooltaan melko pieni eikä matkustusmukavuus ole aina ihan huipussaan, fiilis ja hauskuus tosin ovat. Niin ja siitä koosta, länsimaalaisiahan tuohon Triken kyytiin mahtuu ehkä max 4, mutta filippiiniläisiä pienen kokonsa vuoksi ainakin 7-8, ellei jopa enemmän. Kyydissä voi olla myös esim koiria tai kanoja.

Viimeisenä päivänämme Alcoyssa lähdimme porukalla katsomaan kukkotappelua. Jep, tämä on kovinkin yleinen harrastus miesten parissa. Siis kukot tappelee, ei miehet. Kukkotappelu järjestetään joka sunnuntai ja kaikki kylän miehet suuntaavat sinne, osa vain katsomaan ja lyömään vetoa ja osa omien treenattujen taistelukukkojensa kanssa kisaamaan.

Tämä oli meille sellainen juttu mikä haluttiin nähdä, niin iso osa se nimittäin on pienen filippiiniläiskylän kulttuuria. Kukoista pidetään (hieman kärjistetysti) jopa parempaa huolta, kuin perheen lapsista. Filippiiniläisessä pienessä kylässä voit nähdä lähes jokaisella pihalla kukkoja, jotka odottaa omaa taisteluaan. Eihän se kaunista katseltavaa ollu, mutta mikäs minä olen tuomitsemaan, kuten on tapana sanoa. Sitä paitsi kukkotappelut eivät jää sen enempää tappelematta, jos me olisimme jääneet tapahtumasta pois.

Länsimaalaiselle se, että kukot tappelevat ihmisten tyrkyttämänä toisensa puolikuoliaaksi voi vaikuttaa brutaalilta, mutta noh me menimme paikalle kulttuurin takia. Totta puhuen kukkotappelua myös oppi pienen alkujärkytyksen jälkeen ihan seuraamaankin. Pieni areena on tupaten täynnä jengiä, pääosin miehiä, joitain lapsia ja vain muutama nainen. Naiset ovat pääosin pihalla pelaamassa kolikkopeliä tai myymässä virvokkeita kioskeissaan. Sinällään koko perheen tapahtuma tämä siis on, vaikka itse areenalla näkee lähinnä miehiä.

Kukkotappelussa käyminen oli kokemus, se siitä 😀 Kukkotappelun jälkeen vietimmekin viimeistä iltaa Alcoyssa ja Dive Pointissa. Olimme tilanneet taksin lentokentälle keskellä yötä ja siihen asti vietimme iltaa Dive Pointin porukan kanssa Caipirinhaa nautiskellen. Oli aika sanoa heipat Dive Pointin väelle sekä koko Filippiineille. Edessä oli yksi yö Manilassa ja seuraavaana kohteena Uusi-Seelanti.

– Fia ja Teemu –

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *