Kaikki Etelä-Afrikasta

Marraskuu 2016

Tähän postaukseen luonteva lisäys on koko tuo postaus road trippailusta kyseisessä maassa, minkä viimeksi kirjoitimme. Mutta vielä jäi asiaa tuosta upeiden maisemien maasta, joten tehdään vielä samanlainen koonti, jonka olemme muistakin maista tehneet. Etelä-Afrikka on siitä kiva, että viisumirumbaa ei tarvitse käydä läpi ollenkaan, turisti saa oleilla ilmaiseksi maassa 3 kuukautta.

dsc_0139

Cape of good hope

Tiesimme, että Etelä-Afrikka tulee olemaan melko länsimaalainen, mutta oli silti vaikea kuvitella minkälainen se oikeasti on. Pohdimme keskenämme kantaakohan sielläkin naiset hedelmäkoreja päänsä päällä ja pukeutuvatkohan he värikkäisiin perinnekankaisiin, onkohan sielläkin samanlaista afrikkalaista ruokaa ja asuvatko ihmiset itse rakentamissaan taloissa. Vastaus on kyllä ja ei. Tietysti sitä autenttista Afrikkaa näki Etelä-Afrikassa ehdottomasti vähemmän, mutta jonkun verran kuitenkin.

dsc_0049

Lake Eland nature reserve

Mehän koimme suorastaan kulttuurishokin tullessamme Etelä-Afrikkaan, olimmehan olleet Ugandassa, Ruandassa ja Mozambikissa yhteensä yli 2 kuukautta ja nyt Etelä-Afrikka oli tähän astisista maistamme kaikista länsimaalaisin. Olimme aivan ihmeissään kaupunkien ulkonäöstä ja katukuvasta, niin siistiä, järjestelmällistä, joka paikka täynnä samojen ketjujen kauppoja ja ravintoloita. Ensimmäistä kertaa huoltoasemalle pysähtyessämme jäimme ihmettelemään huoltsikkakaupan ällistyttävän monipuolista elintarvikevalkoimaa niin että olimme myöhästyä bussista. Niin ihmeellistä tämä kaikki meille oli. Ja ehkä yksi parhaista asioista on se, että Etelä-Afrikassa voi juoda hanavettä!!! Ai että me nautittiin.

dsc_0111-2

Port St Johns

Toki ensimmäistä kertaa Afrikkaan ylipäänsä tuleva näkee heti jo Etelä-Afrikassakin varmasti sitä ”oikeaa” Afrikkaa ja kulttuuriin totutteluun voi mennä hetki, african time eli käsite ”just now” nimittäin kyllä pätee täälläkin. Jos joku asia tehdään ”just now” niin se tarkoittaa ehkä parin tunnin päästä, huomenna tai viikon päästä, pointti on se, että asia tehdään varmasti jossain vaiheessa tulevaisuudessa.

img_20161124_111619

Cape Town

Missä olimme ja mitä koimme?

Durban: Vietimme kaksi yötä aivan ihanassa 100-vuotiaassa talossa, joka oli Airbnb-majoituksemme. Kiertelimme Durbanin katuja ja etenkin rantapromenadia. Täytyy myöntää, että nautimme länsimaalaisesta tunnelmasta istumalla lukuisia tunteja kahvilla ja tilaamalla hyvistä ravintoloista annoksia hintoja sen kummemmin syynäämättä. Lähtöpäivänä suuntasimme hakemaan vuokra-automme Durbanin lentokentältä.

Margate ja Lake Eland nature reserve: Yövyimme kolaroidusta autosta ja sateisesta kelistä allapäin yhden yön Margatessa, jonka jälkeen seuraavana päivänä teimme useita pieniä kävelyretkiä Lake Eland nature reservessä ja saimme ensimmäiset maistiaiset Etelä-Afrikan upeudesta.

Port St Johns: Vietimme täällä kaksi yötä, kelit osui kohdilleen ja pääsimme tekemään kävelyretken rannalla sekä nauttimaan pienen kaupungin uniikista tunnelmasta. Täällä oltais viihdytty ehkä kolmas tai neljäskin yö!

Coffee Bay: Todella pieni kyläpahanen (250 asukasta), joka jätti kylmäksi osittain sateisten kelien vuoksi. Jatkoimme matkaa yhden yön jälkeen eteenpäin.

Jeffreys Bay: Sama tarina kelien ja fiiliksen suhteen, kun edellisen paikan kanssa! Mutta Jeffreys Bay on jo ihan kaupungin kokoinen paikka. Hyviä rantoja tällä kaupungilla todellakin riittää, joten lämpimällä kelillä paikassa viihtyisi varmaan pidempään. Huonot kelit sai meidät nauttimaan sitäkin enemmän hyvistä kahviloista ja ravintoloista, sekä hieman myös outleteissa shoppailusta.

Tsitsikamma nationalpark: Tämän kansallispuiston upean luonnon helmassa olisimme ehdottomasti halunneet viipyä yön tai kaksi, mutta aikataulusyistä jouduimme tyytymään päivävisiittiin. Jos Garden Routelle tulet, älä missään nimessä jätä tätä kansallispuistoa väliin. Niin kaunis se on!

Knysna: Vietimme kaksi yötä tässä sympaattisessa uinuvassa kaupungissa. Yhtenä kokonaisena päivänä täällä vuokrasimme pyörät ja teimme päiväretken The Headsin näköalapaikalle. Lisäksi nautimme useaan otteeseen pienen waterfrontin tunnelmasta ja sen ihanasta italialaishenkisestä kahvila-ravintolasta.

Cape Agulhas: Pakollinen käynti Afrikan eteläisimmässä kärjessä.

Hermanus: Tässä kaupungissa turistimassoja alkoi näkyä jo huomattavasti enemmän, mutta tykästyimme Hermanukseen silti ja vietimme siellä kaksi yötä. Päivät kului rantakatuja kävellessä ja valaita bongaillessa(ei löytynyt).

Stellenbosch: Viinit oi viinit. Stellenboschissa vietimme yhteensä 3 yötä ja yhdelle päivälle olimme varanneet viinitourin. Toisena päivänä nautimme tämän kaupungin jopa hyvin eurooppalaisesta tunnelmasta.

Cape Town: yhteensä 7 yötä. Noihin päiviin mahtui mm. retki Hyväntoivonniemelle, Robben island, päivä turistibussissa (Bo Kaap ja Cape Town Winelads), kävelyä ja treenaamista, kesäkonsertti Kirsten boschin puistossa sekä neigbourgoodsmarket ja niiiiin paljon muutakin. Täydellinen viikon kaupunkiloma!

img-20161211-wa0038

Tsitsikamma

Ilmasto

Etelä-Afrikassa on vastakkaiset vuodenajat, kuin meillä Suomessa. Olimme Etelä-Afrikassa marraskuussa kolmen viikon ajan ja noihin viikkoihin mahtui hyvinkin vaihtelevaa keliä. Marraskuu on periaatteessa jo kesäkuukausi, mutta Wild Coastilla sekä Sunny Coastilla kelit olivat hyvinkin viileät ja sateiset. Hermanukseen saavuttaessa kelit lämpeni ja Stellenboschista muistamme hyvinkin kuumat kelit. Cape Townissa oli myöskin lämmin, tosin joiltakin osin todella tuulista, joten pitkähihasta oli hyvä kantaa mukana viileähkön tuulen varalta. Vaikka kesällä lämpötilat kirivät 30 celsiusasteeseen, niin merivesi on silti suurimman osan vuodesta jäätävän kylmää, kuten esim meidän siellä ollessa veden lämpötila oli 9 astetta, hrr.

dsc_0165

Port St Johns

Hintatasosta, majoituksista ja ruuista

Kuten jo aiemmassa postauksessa kerroimme, autonvuokraus ja bensa on suht edullista. Ravintoloissa on Suomea halvempaa, mutta monia monia Aasian ja Afrikan muita reissukohteita kalliimpaa. Meillä taisi monesti ravintolassa syödessä lasku olla yhteensä jotain 10-15 euron väliltä, joka ei tietystikään tee mahdotonta summaa per naama. Meistä tässä kohtaa Etelä-Afrikka tuntui tietysti aika kalliilta ja meni hetki hintoihin totutellessa. Ruokakaupoissa tuntui olevan todella hyvä valikoima sekä mukavan edullista ja lisäksi lähes jokaisessa guest housessa hyvin varusteltu yhteinen keittiö, joten ruuan tekeminen itse Etelä-Afriakssa reissatessa on järkevä ja mukava vaihtoehto.

dsc_0041

Hermanus

Wild ja Sunny Coastilla huoneiden hinnat olivat vielä melko matalat. Doublehuone saatiin yleensä noin 20-30 euron hintaan. Garden Routelle saavuttaessa ja kaikkialla Cape Townin läheidyyessä perustasoinen double-huoneen hinta on jo sen verran kallis (jopa 50e), että reppumatkaaja yöpyy mielellään tässä kohtaa dormissa, jonka hinta on 10-15e/hlö. Kaikki majapaikkamme ja myös dormihuoneemme olivat erittäin viihtyisiä ja kodinomaisia. Kaikissa majoituksissamme oli wifi ja lämmin suihku. Etelä-Afrikassa moneen majoitukseen kuuluu aamupala, mutta se on joissain paikoissa vain valkoista leipää, pikakahvia ja muroja, ei mitään muuta, joten tällaiselle aamupalalle on kiva ostaa itse lisäksi vähän jotain ravitsevampaa.

Edit: Etelä-Afrikassa ei katsota oikein hyvällä tinkimistä. Muuhun Afrikkaan tottuneina emme olleet tätä asiaa vielä huomioineet ja Durbanissa aloimme tinkiä taksimatkasta, aika pahasti meitä katsoivat. Tästä eteenpäin saimme siis unohtaa tinkaamisen. Lisäksi Etelä-Afrikassa on tippauskulttuuri. Äh, olemme suomalaisina hyvin hyvin huonoja siinä ja täytyy myöntää, että tajusimme alkaa tippaamaan vasta viimeisellä viikolla Etelä-Afrikassa. Kortillakin maksaessa saat siis kuitin, sekä kynän ja kuitissa on erikseen rivi, johon kirjoitat tipin määrän ja sitten kokonaissumman mikä veloitetaan kortilta, eli laskun oikea hinta + tippi.

img_20161114_192235

Hermanus

Mitä vielä?

Etelä-Afrikka on huikean iso maa ja täynnä tekemistä, sen jotenkin tajuaa vasta kun reissu on käsillä, tai vasta kun olet astunut E-A:n puolelle ja alkanut vähän kartoittaa, mitähän ehtis kolmessa viikossa tehdä. Vastaus: aika paljon, mutta myös maan monipuolisuuteen nähden aika vähän. Toistamme siis vielä, varaa tähän maahan sitä aikaa ja paljon. Upeita maisemia, ilmaisia trekkauspolkuja ja vaikka mitä extreme-aktiviteetteja tässä maassa riittää. Ihan mahdotonta luetella edes niitä tekemättä jääneitä juttuja ja skipattuja kaupunkeja…

dsc_0127

Cape of good hope

Valitettavasti Etelä-Afrikassa törmää melko paljon epäeettiseen eläinturismiin, joten olehan tarkkana mihin lähdet mukaan. Suosittu turistiaktiviteetti on mm. haisukellus ja tätäkin varatessa kannattaa selvittää minkälaisen firman kautta lähtee haiden kanssa häkkisukeltamaan. Osa firmoista nimittäin ruokkii haita, mikä pitkällä tähtäimellä luonnollisesti vaikuttaa niiden kykyyn hankkia itselleen ravintoa. Nämä ns paremmat firmat houkuttelevat haita paikalle kalan verellä, eikä hait näin saa syötävää. Me haluamme nähdä hain mieluummin sukeltaessamme, jos meille koskaan sellainen tuuri käy, joten jätimme tämän häkkisukeltamisen väliin. Se tässä turistiaktiviteetissa on lähtökohtaisesti tietysti parempi, että ihminen on häkissä, ei eläin. Täällä törmää moniin moniin firmoihin, jotka mainostaa jotain leijonan tai gepardin kanssa kävelyä, näistä me mielemme pahoitimme.

Valaita matkalla Robben islandille

Valaita matkalla Robben islandille

Cape Town

Cape Town

Turvallisuudesta vielä muutama sana. Johannesburg on kaikista Etelä-Afrikan kaupungeista varmasti pelotelluin, eikä täysin syyttä. Siellä tapahtuu useita ryöstöjä ja tuntuu, että kaikki keiden kanssa J-burgista juteltiin, tietävät jonkun, joka on siellä ryöstetty keskellä kirkasta päivää. Valitettavasti emme voi Johannesburgista kertoa enempää, koska olimme siellä vain kaksi tuntia. Jotenkin epämiellyttävä ja pelottava olo kaupungista jäi käteen. Illalla pimeän aikaan bussimme lähtiessä Durbaniin Johannesburgin kadut ammottivat tyhjyyttään ja noilla tyhjillä kaduilla käveleminen pimeän aikaan on oikeasti vaarallista.

dsc_0135

Knysna

Durbanissa ydinkeskusta ja osat kaduista on vähän samanlaista, kuin J-burgissa. Mekin satuimme ”väärälle” kadulle kävelemään, jolloin useat paikalliset sanoivat meille ettei meidän pitäisi kävellä täällä. Muuten koimme olomme kyllä Durbanissakin täysin turvalliseksi. Loppu Etelä-Afrikka jonka koimme olikin sitten vain turvallista. Autoa ei kannata yöksi parkkeerata tienvarteen eikä autoon kannata muutenkaan jättää mitään esille, mutta siinäpä ainoat ”turvatoimet”. Cape Town on myös suurimmilta osin hyvin turvallista. Slummialueille ei toki ole mitään asiaa ominpäin, mutta ei hätää, niille ei voi vahingossa eksyä. Mielestämme Etelä-Afrikka ja etenkin Cape Town on turvallisempi, kuin esim monet Euroopan kaupungit, joten ennakkoluulottomasti, mutta maalaisjärki mukana tänne vain matkailemaan.

Cape Town

Cape Town

img-20161211-wa0051

Stellenbosch

Boulders beach

Boulders beach

img-20161211-wa0043

Port St Johns

– Fia ja Teemu –

Kuinka suunnitella road trip Etelä-Afrikassa?

Marraskuu 2016

Etelä-Afrikassa helpoin tapa koluta paikkoja on ehdottomasti vuokrata oma auto! Se tuo reissaamiseen myös omanlaisensa vapauden, kun ei ole tarkkoja aikatauluja ja maisemakuviakin voi pysähtyä ottamaan milloin haluaa. Auton vuokraaminen on suhteellisen edullista ja bensoihinkin meillä kului noin kahden viikon aikana vain 129 euroa, noilla tankkauksilla ajettiin kuitenkin noin 2650 kilometriä. Etelä-Afrikassahan on siis vasemmanpuoleinen liikenne ja siihen tottumiseen menee tovi, vasemmanpuoleisen liikenteen lisäksi autoissakin on siis kaikki sillä ”väärällä puolella”. Vahva suositus: pyri välttämään se virhe, jonka me teimme eli älä mene samantien vuokra-auton kanssa koko maan suurimman ostoskeskuksen parkkihalliin. Tällä vinkillä autoilusi kyseisessä maassa (tai ehkä maassa kuin maassa) lähtee käyntiin ehkä hieman sujuvammin.

dsc_0025_blog

Baz Bus on toinen tapa matkustaa Etelä-Afrikassa kätevästi kaupungista toiseen, mutta näille shuttlebus-lipuille tulee melko paljon hintaa. Yksin matkustavalle tuo Baz Bus on varmasti parempi vaihtoehto, mutta jo kahdestaan oma vuokra-auto tulee halvemmaksi. Baz bussilla on rannikolla todella hyvin pysähdyspaikkoja ja bussi hakee suoraan guest houselta ja heittää suoraan seuraavaan majoitukseesi. Vaikka verkosto on hyvä, niin muutamia paikkoja silti tuoltakin linjalta puuttuu, kuten Port St Johns ja Coffee Bay, myöskään Lake Eland nature reserveen ei olisi fiksusti Baz bussilla päässyt.

g0080328_blog

Etelä-Afrikassa tiet ovat verrattuna muuhun Afrikkaan hyvässä kunnossa, ainakin kun puhutaan pääväylistä. Navigaattoreilla on paha tapa näyttää reitiksi pieniä hiekkateitä, joten kannattaa kahteen otteeseen tsekata mitä lähtee ajamaan. Niih, mehän ei tsekattu, lähdettiin ajamaan vaan ja oltiin että voi hemmetti ei voi olla totta, tätäkö tietä me ajetaan 3 tuntia? Ja ajettiinhan me, tosin siinä toivossa, että aina seuraavana risteyksen jälkeen alkais parempi asfalttitie, ei alkanut. Mutta oltiin koko road trip tosi hyvillä mielin ja joka kerta, kun ajettiin noita pikkuteitä niin oltiin vaan että täähän on aika siistiä niin kauan ettei mee esim rengas rikki. Ja yllättävää kyllä, ei mennyt. Vaikka muutamia pieniä epätoivon hetkiä noilla teillä koettiin, niin jälkeen päin voi olla vaan niin tyytyväinen, että nähtiin sellaista Etelä-Afrikkaa. Aika harvaan asuttua oli nimittäin esim tuo Wild Coast ja nuo kylät oli sellainen sekoitus afrikkalaista maalaishenkeä ja taas jotain melko kehittynyttä jenkkimeininkiä.

dsc_0038

Suosittelen Etelä-Afrikassa autoillen varaamaan AIKAA, mielellään paljon aikaa, eli ihan vinkkinä vaan että 11 kokonaista päivää autolla Durban – Cape Town on aivan liian tiuha tahti. Me tajuttiin se kyllä aika nopeasti siinä, kun alettiin pysähdyspaikkoja miettimään. Mutta päätettiin ottaa se asenne, että tavoitteena nähdä mahdollisimman monia paikkoja ja nauttia hetken siitä ”irrallaan olemisen”-tunteesta. Ottaa ilo irti siitä kunnon road trip-meiningistä, siitä että maisema vaihtuu koko ajan ja yöpaikoissakaan ei olla kuin yksi yö, joissain kaksi.

img_20161112_115246

Alussa vähän se haipakka tahti hirvitti, mutta oli kyllä niin hyvin käytetyt 11 kokonaista autoilupäivää, että ylpeitä ja tyytyväisiä ollaan. Mutta emme siltikään suosittele missään nimessä näin kovaa tahtia, koska olisihan sitä halunnut moniin paikkoihin asettua taloksi pidemmäksikin aikaa ja monia monia kohteita jouduttiin skippaamaan kokonaan. Ehkä kolmisen viikkoa autolla tuolla voisi olla jo sellainen, ettei ole kiire koko ajan. Vältettiin kuitenkin sellaset hullut maraton-päivät aika hyvin, vain 2 päivää oli sellaisia että ajettiin lähes koko päivä.

dsc_0070

Me tykätään henkilökohtaisesti pienemmistä paikoista, joten päätettiin jo heti alkuun skipata isommat kaupungit. Pienet paikat on myös helpompi ottaa haltuun lyhyelläkin visiitillä, joten näin jäi lähes jokaisesta kaupungista jonkinlainen kuva ja kahdessakin yössä saattoi tuntea olonsa kotoisaksi.Etelä-Afrikassa etenkin kesäaikaan (huom. meidän talviaika) ja joulun alla monet majapaikat ovat melko täynnä, joten me hommattiin paikallinen liittymä ja soitelttiin/lähetettiin s-postia kuhunkin yöpaikkaan aina 1-2 päivää ennen tuloamme ja varmistimme sen, että paikalla on turvallinen parkkipaikka sekä vapaita huoneita. Myös dormit tuppasivat osassa paikassa olemaan täynnä eikä paikkoihin olisi mahtunut, jos varausta ei oltaisi tehty.

dsc_0114

Minkälaista oli sitten liikenne Etelä-Afrikassa? Meininki ei ole ehkä niin hullua, kuin muualla Afrikassa (jossa ei uskallettais edes autoilla), joten siinä mielessä pärjää ihan ok. Pääosin liikenne oli rauhallista, asiallista ja yllättävän muita kunnioittavaa. Meidän mielestä autoilijat otti toisiaan huomioon paljon paljon enemmän mitä Suomessa tehdään. Tosin tööttiä ja hätävilkkuja osataan kyllä käyttää ahkerasti ja kyllähän sitä opittiin itsekin jo jonkinverran tuota kulttuuria lähes 2 viikkoa autoillessamme. Suomalaisena sitä hätkähtää töötin ääntä aina siihen tyyliin että ”apua, mitä tein väärin?”, vaikka kävelis vaan kävelytiellä.

dsc_0030

Joissakin pienissä kylissä/kaupungeissa liikenne oli meidän mielestä isojakin kaupunkeja kaoottisempaa ja muutama hyvinkin sykettä nostattava hetki koettiin, mm. se kun jouduttiin pysäyttämään koko liikenne, että päästään parkkipaikalta pois. Erilaiset eläimet tiellä toivat myös tietysti eteen (tai kylkeen) mielenkiintoisia tilanteita. Nähtiin tiellä lampaiden lisäksi mm. hevosia, apinoita, sikoja, vuohia, lehmiä ja jopa kilpikonna. Jep, että sinne vaan sekaan! Etelä-Afrikan teillä siis sattuu ja tapahtuu, mutta ehdottomasti vaan avoimin mielin ajelemaan tuonne upeiden maisemien keskelle, et tule pettymään.

img_20161112_114751

– Fia ja Teemu –

Ensimmäisiä kertoja – Valaita ja Hop on/off-päivä

Marraskuu 2016

Robben island eli saari, joka on tunnettu vankilasta, jossa Nelson Mandela vietti vankeudessa 18 vuotta, kuuluu monien Kap kaupungissa matkailevien suunnitelmaan. Mekin halusimme täällä vierailla, olihan saari historiansa vuoksi hyvin mielenkiintoinen ja meillekin sellainen että ”kun nyt kerran täällä ollaan niin…”-juttu. Odotukset kierrosta kohtaan taisi molemmilla olla aika korkeat ja siksi touri jäi lopulta vähän sellaiseksi ”ihan kiva oli käydä”-jutuksi. Liput saat muuten helposti ostettua samasta kohtaa, mistä touri lähteekin eli Waterfrontista, mutta muista varata se muutamaa päivää aikaisemmin.

dsc_0162 dsc_0164

Ensinäkin tourilla saa jonottaa aika paljon, ihmisiä on ihan hirveesti. Meidän ryhmässä oli iso bussillinen täynnä porukkaa, ei hyvä. Olimme kuulleet, että vankilassa tourin vetäjinä toimivat entiset vangit ja se tietysti lisäsi mielenkiintoa. Jotenkin meidän tuurilla aikataulu meni ihan pieleen eikä me noita entisiä vankeja koskaan tavattu. Käveltiin vain vankilan läpi eikä muu henkilökunta osannut niin hyvin asioista kertoa. Nääh. Ei meidän osalta siis sen enempää tuosta tourista.

dsc_0175 dsc_0181 dsc_0191

Meillä oli kuitenkin ihan käsittämätön tuuri ja näimme sekä laivamatkalla Robben islandille että sieltä pois mennessä useita useita valaita!!! Ilman tätä kokemusta olisimme luultavasti olleet vähän nyrpistyneitä koko reissusta. Mutta se kun matkalla näimme ensimmäisen valaan(Etelänmustavalaan), voi hitto sitä fiilistä. Oltiin molemmat ihan liekeissä, Fia jopa tippa silmässä. Koko valaskausi oli Etelä-Afrikassa ollut huono eikä valaita oltu tänä vuonna nähty juurikaan. Nyt ne kuitenkin päättivä tulla pintaan näköjään koko vuoden edestä. Aivan uskomaton tunne, kun valaita näkyi siellä täällä. Emme kyllä unohda tätä ekaa valaskokemusta koskaan. Takaisin mennessä loppumatkasta saimme myös pariin otteeseen laivamme viereen parven delfiinejä, onko tämä edes enää totta???

dsc_02212 dsc_02272 dsc_0237 dsc_02432 dsc_0260

Ängemme tähän samaan postaukseen ensimmäisen valasbongauskokemuksemme lisäksi myös ensimmäisen hop on/off-päivämme ikinä. Tähän turisti-aktiviteettiin taisi molemmilla liittyä aika paljon ennakkoluuloja, mutta totesimme pienen tutkailun jälkeen sen olevan kätevin tapa tustustua yhdessä päivässä aika laajalti Kap kaupunkiin. Lopulta meillä oli ihan älyttömän hyvä päivä! Suuntasimme ensin Bo kaapin kaupunginosaan, joka on tuttu mäkisistä kaduistaan ja värikkäistä taloistaan. Tuo kaupunginosa kyllä hurmasi meidät, tätä et saa missään nimessä missata jos kap kaupunkiin tulet!

dsc_0008 dsc_0009 dsc_0022-2 dsc_0025 dsc_0028 dsc_0044 dsc_0050 dsc_0054-2 dsc_0057-2 dsc_0059 dsc_0063

Ajelimme busseilla kyllä ihan koko rahan edestä ja kävimme myös pöytävuorella siinä toivossa, että sinne olisimme ylös kävelleet tai ottaneet vaijerihissin sinne. Koko pöytävuori oli pilvien peitossa, joten jäi tämä valitettavasti väliin. Tästä kohtaa näki kuitenkin Kap kaupungin hienosti, joten hyvä että kävimme pöytävuoren juurella piipahtamassa. Ajoimme ympäriinsä kaupunkia, keskustan sykkeestä kalliille huvila-alueelle ja upeille rannoille.

dsc_0065 dsc_0087 dsc_0095 dsc_0101

Meillä oli lounaan jälkeen vielä sopivasti aikaa ja keskustan kohteet jo läpi ajettu, joten päätimme lähteä vielä violetille linjalle, joka johdatti meidät jälleen kerran viinien luo. Tämä oli meille viimeinen päivä Kap kaupungissa, joten mikäs sen parempi päätös, kuin viini-tasting. Emme olisi uskoneet, että niin läheltä kaupunkia löytyy näin upeita viinitiloja. Otimme tastingin, jolla oli hintaa noin 5 euroa, siihen kuului 6 viiniä ja viinilasinkin sai pitää itsellään. Kaunis oli viinilasi, mutta älkää luulko että ne meidän rinkkoihin olisi sujahtaneet, ei. Jätimme ne guest housen viinilasikokelmaa täydentämään.

dsc_0108-2 dsc_0115 dsc_0119-2 dsc_0121 dsc_0130-2 dsc_0143-2 dsc_0154

Koko meidän Kap kaupungin viikko oli ihan täydellinen! Ja se on meille molemmille sellainen, jota edelleen ikävöimme. Kirjoittelemme vielä Etelä-Afrikkaan liittyen koostetta, mutta melkeinpä on E-A-postaukset jo taputeltu.

– Fia ja Teemu –

Retki Hyväntoivonniemelle

Marraskuu 2016

Retken Hyväntoivonniemelle voit tehdä joko omalla autolla tai sitten järjestetyllä tourilla, niinkuin me tehtiin. Emme halunneet tässä vaiheessa enää vuokrata autoa ja kokea siihen liittyvää pientä stressiä, vaan haluttiin tehdä nyt kaikki vähän helpomman kautta. Varattiin reissu Baz-bussin kautta ja hintaa tuli 750 Etelä-Afrikan randia eli noin 50e per naama . Tavallaan voimme suositella kyllä tätä Baz bussin touria, siinä todellakin näkee kaikki must see-jutut Hyväntoivonniemellä. Mutta päivä oli kyllä monilta osin aika haipakkaa alusta loppuun, siitä ehkä vähän miinusta.

Päivä alkaa sillä, että kaikki kyytiläiset haetaan mukaan suoraan omasta majapaikasta aamusella. Tourin ensimmäinen paikka on Bay Harbour ja sen satama-alue, josta 5 euron maksulla voi lähteä laivaretkelle katsomaan hylkeitä. Laivamatka ei kestä kauaa, mutta maisemista pääsee silti nauttimaan ja hylkeitä näkee koko laivamatkan ajan. Päätepisteessä on  pieni hylkeiden valtaama kivikko, jossa hetken aikaa hylkeiden elämää laivasta käsin seuraillaan. Viihdyttäviä otuksia kyllä! Laivamatkalla muuten viimeistään huomasi, että päiväretkellä ei ole koko ajan todellakaan lämmin. Pakkaa siis takki mukaan!

dsc_0001dsc_0011_blogdsc_0032dsc_0045_blogdsc_0049dsc_0039

Seuraavaksi ajeltiin Chapman´s Peakille, jossa eväiden syönnin lomassa katseltiin jälleen kerran Etelä-Afrikan upeita maisemia. Montahan kertaa ollaan mainittu nämä maisemat E-A-postauksissa, noh ei kai niitä voi olla hehkuttamatta liikaa. Kuvista on välittynyt ehkä pieni osa tätä upeutta, mutta kyllä suosittelemme tänne tulemista ja niiden ikuistamista ihan itse omalle verkkokalvolle. Henkeäsalpaavan upeaa! Näillä teillä muuten tuulee todella kovaa ja kuultiin parilta muulta matkailijalta, jotka oli reittiä pienellä vuokra-autolla ajaneet, että oli aika jännittävää hommaa. Tässä esim yksi hyvä syy hypätä kuitenkin valmiiksi järkätyn reissun matkaan ja isomman auton kyytiin.

dsc_0068 dsc_0070

Seuraavaksi ajettiin Simon´s Towniin ja siellä Boulder beachille. Täällä meillä oli aikaa vain pyörähtää katselemassa afrikan pingviinejä, jotka oli muuten suloisia otuksia. Simon´s town vaikutti muutenkin aika mukavalta ja jos oma auto olisi ollut käytössä, oltais varmasti jääty pidemmäksi aikaa tänne käppäilemään. Tänne pääsee muuten myös junalla eli hyvä vaihtoehto sekin, jos haluaa tutustua vain Simon´s Towniin ja suloisiin pingviineihin. Pingviinien touhuja seuratessa vierähti tovi ja hellyyttävin näky oli pingviini juoksemassa aaltoja vastaan.

dsc_0075 dsc_0084 dsc_0092 dsc_0096dsc_0077 dsc_0100 dsc_0107

Tämän jälkeen vuorossa on Cape Point Nature Reserve, jonne saavuttaessa saa alle pyörät, joilla tehdää noin 5km lenkki luonnonpuistossa. Taas toisella meistä oli liian pieni pyörä ja ilmoille lenteli parit kirosanat. Mutta muuten ihan mukava pyörälenkki raikkaassa ilmassa ja hyväntoivonniemen upeassa luonnossa. Pyörälenkki päättyi piknik-paikalle, jossa söimme vähintäänkin jännittävän lounaan. Ruuassa sinällään ei ollut mitään jännittävää, oikein hyvä piknik-lounas, mutta saimme oikeasti pelätä paviaania, joka hyökki ruuan kimppuun. Tässä syy, miksi apinoita ja paviaaneja (tai eiköhän tämä koske kaikkia eläimiä) ei saisi ikinä syöttää. Osasta tulee agressiivisia ihmisiä kohtaan, sellainen oli tämä valtava uros paviaani.

img-20161121-wa0004

Lounastauon jälkeen ajoimme puiston kärkeen, jossa teimme mukavan kävelyn näköalapaikalle ja sen jälkeen hurautimme Afrikan ”South-Western”-pointille, jossa useat turistit kuvauttivat itseään kyltin kanssa. Me olimme jo käyneet Afrikan eteläisimmässä kärjessä, joten itsemme kuvauttamisen sijaan ihastelimme rantaa ja teimme kivistä torneja 10 minuutin ajan. Kului se aika näinkin.

dsc_0119dsc_0133dsc_0136dsc_0149dsc_0155

Kuten jo mainitsimme, päivä jätti vähän ristiriitaiset fiilikset. Minibussissa 20 muun matkailijan kanssa istuminen ja aikataulujen mukaan meneminen ei ollut ihan meitä varten, mutta toisaalta nautimme hetken siitä, ettei tarvinnut käyttää omia aivoja, koska kaikki oli valmiiksi suunniteltu. Päivän aikana oli mukavaa jakaa kokemuksia muiden kanssa ja suomalaistakin seuraa saimme. Olimme nimittäin juuri edellisena iltana bonganneet kadulta Marimekon mekon sekä Haltin repun ja näiden omistajille huusimme nolosti ”onko täällä suomalaisia”. Pariskunta kääntyi ja tuolloin vaihdoimme heidän kanssa pari sanaa. Maailma osoittatui taas pieneksi, kun huomasimme tämän pariskunnan olevan meidän kanssa samalla tourilla. On mukavaa silloin tällöin törmätä suomalaisiin ja viettää aikaa yhdessä.

dsc_0122

– Fia ja Teemu –

Pari vinkkiä Cape Towniin – Neighbourgoods market ja Kirstenboschin kesäkeikat

Marraskuu 2016

Ensimmäisenä iltana Cape Townissa aloimme jo vähän kartoittaa tekemisiä. Varattiin Robben islandin touri sekä koko päivän kestävä retki hyväntoivonniemelle. Samalla kun hyväntoivonniemen reissua guest housemme respasta, niin meille kerrottiin että lauantaisin Woodstockin kaupunginosassa järjestetään Neighbourgoods-markkinat, jotka ovat käymisen arvoiset. Meillä ei seuraavalle päivälle ollut muutakaan tekemistä, joten lähdettiin heti aamupalan jälkeen Uberillä sinne. Ei oltu kai vielä ihan sisäistetty, että nyt ollaan supercoolissa Etelä-Afrikassa. Oltiin nimittäin menossa suoraan markkinoilta treenaamaan, joten oltiin liikkeellä ihan urheilukamppeissa. Paikalle päästyämme selvisikin, että oltiin tultu tyylikkäille hipsuli eli hipsterimarkkinoille. Ei ollu sittenkään mitkään tavalliset afrikka-markkinat kyseessä 😀

img_20161119_100313 img_20161119_100324 img_20161119_101608img_20161119_101550

Suosittelemme kyllä Neighbourgoods-markkinoilla piipahtamista ihan kaikille, jos satut Cape Townissa lauantaina olemaan. Kannattaa olla paikalla ajoissa, eli siis heti kun markkinat vain alkavat eli klo 9 aamulla. Me olimme paikalla 10 aikoihin ja siinä vaiheessa oli vielä ihan tilaa käppäillä ja katsella ympärilleen rauhassa. Jo ennen puolta päivää markkinat olivat jo niin täynnä, että siellä mahtui hädintuskin kävelemään. Me ei tietenkään voitu markkinoilta ostaa mitään (paitsi syötävää), mutta siellä todellakin on paljon ostettavaa, kaikkia ihania desing- ja ekojuttuja. Mutta kyllä siinä ruokapuolessakin riitti ihmeteltävää, ostettavaa ja nautiskeltavaa. Fialle tarttui mukaan vegaaninen nacho-annos ja Teemu kokeili syyrialaista ruokaa. Molempien annokset ihan bueno! Koska oltiin menossa treenaamaan, niin ei järkkärikään sattunut mukaan joten nämä kuvat pikaisesti kännykällä otettu.

img_20161119_145822 img_20161119_162831 img_20161119_164823 img_20161119_181317

Green Pointin guest houseltamme oli vain noin 20 min kävelymatka street work-out pisteelle, joten kävimme siellä neljästi treenaamassa Cape Townissa ollessamme. Rantapromenadi oli myös täydellinen kävely- tai juoksulenkille ja sitä hölkätessä saattoi hetken kuvitella asuvansa tässä ihanassa kaupungissa. Street work out-paikassa oli joka kerta muitakin treenaajia(viikonloppuisin aika täyttä), mutta sai siellä silti rauhassa treenailla ja aamupäivät olikin tähän touhuun parasta aikaa. Välillä sai hyvät naurut, kun joukko afrikkalaisia naisia hienoissa vaatteissa tuli porukalla räkättäen testailemaan laitteita 😀

img_20161119_130456 img-20161122-wa0003

Seuraavalle päivälle meillä oli valmiina suunnitelma, jota olimme myös molemmat odottaneet pitkään. Kesäkuukausina sunnuntaisin järjestetään Kirstenboschin puistossa botanical gardenissa konsertteja, lipuista ei tarvitse pulittaa isoa hintaa ja tapana tuonne on ottaa omat piknikeväät, viinit mukaan lukien. Tapahtuman sivuillakin lukee, että pakkaa mukaan eväät ja omat alkoholijuomat, mutta jätä ärripurriviina kotiin (vapaasti suomennettuna). Ja koko hommahan toimi ihan loistavasti! Oli myös tosi mukavaa katsoa keikkaa, kun tupakointi oli kielletty koko konserttialueella, sitä varten oli syrjemmässä oma paikkansa. Omat roskat piti myös jokaisen viedä mennessään, koska puistossa ei ole roskiksia. Koko botanical garden on upea ja sinne vierailua suositellaan monessa paikassa, vaikket kesäkonserttien aikaan tänne sattuisikaan.

img_20161120_211357 img_20161120_221602

Olimme pakanneet mukaan hyvää viiniä ja napanneet kaupasta tuoretta leipää sekä kaksi valmista salaattia. Koko artistista emme olleet aiemmin kuulleet, mutta nautimme ihan täysiä silti koko tunnelmasta puistossa tuona iltana. Taas kerran pystyi kuvitella olevansa kapkaupunkilainen, tämä on nimittäin todella suosittu tapahtuma nimenomaan paikallisten keskuudessa ja ikähaarukka oli ihan vauvasta vaariin. Keikat alkaa viideltä ja loppuu noin seiskalta eli kotiinkin pääs vielä valoisan aikaan. Mitä etelämmäksi Etelä-Afrikkaa pääsimme, sitä valoisammaksi illat kävivät. Ihana kesä Cape Townissa ja me saimme elää palasen sitä!

img-20161211-wa0053 img_20161120_185336

– Fia ja Teemu –

Ensimmäinen Cape Townissa saa 500 rahaa

Marraskuu 2016

Voihan Cape Town, taas yksi sellainen paikka maailmassa, minne oli ihan pakko päästä. Olinhan ihan jo googlailun ja blogien perusteella lähes valmis muuttamaan Cape Towniin, enkä nyt pistäisi vastaan vieläkään. Vietimme Stellenboshcissa kolme yötä, joiden jälkeen oli aika palauttaa auto Cape Townin lentokentälle ja oleilla sitten viikko tuossa ihanassa kaupungissa. Auton palautus onnistui kolhuista huolimatta tosi iisisti, piti vain täyttää sellainen kaavake, jossa kerrottiin miten kaikki oli käynyt. Lopulta saatiin takkiimme noin 400 euron verran, mikä ei meidän mielestä ollut paha koska oltiin varauduttu pahempaan. Voidaan siis vain suositella kaikille Etelä-Afrikassa auton kolaroimista!

img_20161118_174146 img_20161121_082841

Cape Townin lentokentältä nappasimme taksin majoitukseemme, jonka olimme varanneet viikoksi. Meidän sekadormi oli 11 paikkainen ja saavuimme Cape Towniin viikonloppuna, mikä teki ekasta dormiyöstä pikkusen muita öitä levottomamman(koska pe-la niitä keskellä yötä vähän huppelissa nukkumaanmenijöitä on aina väh. 1 tai 2). Vähän stressasin(ja pistin parhaalle ystävälle sata ääniviestiä aiheesta), että noinkohan jaksan vielä toisen viikon dormeissa nukkua, kaksi viikkoa yhteensä dormielämää, mutta ihan hyvinhän se lopulta meni. Meidän dormissa oli myös kaksi muuta pariskuntaa ja yksi ihan Cape Townissa töissä väliaikaisesti käyvä brittiläinen mies ja tuolla porukalla oltiin melkein se koko viikko, joten vaihtuvuuttakaan ei ollut koko porukan osalta ihan hirveästi onneks.

img_20161118_143057 img_20161118_191505

Meidän Big Blue Backpackers sijaitsi Green Pointissa, josta oli vain pieni kävelymatka Waterfrontille. Näillä alueilla ei sitten ole yhtään mitään tekemistä Afrikan kanssa, naureskelimme brittiläisen kämppiksemme kanssa, että jos olet vain Green Pointissa niin olet sillein ”missä täällä on kaikki tummaihoiset?”. Waterfront oli kaunis, siellä oli ihana kauppahalli, yleellinen ostoskeskus, ihania kahviloita ja ravintoloita sekä kahvikojuja, lisäksi kesäistä satamatunnelmaa. Kävellessämme kulman takaa paljastui pöytävuori ja tässä kohtaa jotenkin häkellyin, nyt mä oon vihdoin täällä, kaupungissa, jossa oon halunnut jo pitkään vierailla. Cape Town täytti siis ihan kaikki odotukset ja enemmänkin!

img_20161118_173418

Cape Townissa riittää tekemistä ja varaisin sinne vähintään viitisen päivää, me viivyimme viikon ja se tuntui aika sopivalta. Meillä oli listalla reissu Hyväntoivonniemelle, ilta Kirstenboschin puistossa kesäkonsertissa, Robben island sekä pöytävuoren ja Lions headin valloittaminen ja tilaa jäi vielä hyvin muillekin ilmaantuville suunnitelmille. Vähän noloa ja tosi harmillista todeta, että kaksi viimeistä jäivät meiltä kokonaan tekemättä. Siis molemmat/ainoat trekkailut, mitä olin Cape Towniin suunnitellut. Olimme jättäneet ne parille viimeiselle päivälle ja kuinkas kävikään, nuo päivät sattuivat olemaan sen verran sumuisia, että vaikka aurinko paistoikin, niin nuo vuoret olivat kokonaan pilvien peitossa eikä näin ollen maisemien katselusta olisi oikein tullut mitään. Jäi kyllä harmittamaan, mutta ens kerralla sit! Kaikista meidän tekemisistä Cape Townissa tulossa vielä lisää postauksia, tämä oli vasta tämmönen johdattelu aiheeseen.

img_20161120_084145 img_20161120_141925 img_20161123_175316

– Fia –

Stellenbosch ja viinitilat

Marraskuu 2016

Stellenbosch, taas yksi ihanan ylellinen ja tunnelmallinen kaupunki Etelä-Afrikassa. Tässä maassa reppureissaajakin voi saada taukoa siitä räihnäisestä reppureissaamisesta ja nauttia sellaisesta jopa vähän ”luksuslomailusta”, johon Etelä-Afrikassa kuitenkin pikkuisen budjettia venyttämällä on ihan suht iisisti varaa. Meidän kohdalla tuo ”luksuslomailu” mahdollistui niin, että olimme yömme edullisissa dormimajoituksissa, joihin kuului aamupala ja osan ruuista teimme itse. Sitten kun kävimme ravintolassa tai kahvilassa niin nautimme hyvistä ruuista, leivoksista, kahvista ja viineistä emmekä huolehtineet niin kovasti hinnoista.

img_20161117_162509

Olimme Stellenboschissa kolme yötä ja yhdelle päivälle olimme varanneet koko päivän kestävän viinitourin. Viinitilat ovatkin suurin syy, miksi tähän kaupunkiin tullaan. Myös ihan vieressä sijaitseva Franschoekin kaupunki on tunnettu viineistään, mutta tuo on vielä Stellenboschia kalliimpi hifistelykaupunki, johon meidän ei edes kannattanut yöpymismahdollisuutta katsoa. Franchoek kuitenkin kuului meidän viinitouriin, joten päästiin siinä yhteydessä kyseisessäkin kaupungissa ja sen viinitiloilla piipahtamaan, samoin myös Paarlin viinitilat kuuluu touripäivään.

img_20161116_202103

Jotta molemmat tai kaikki reissun osapuolet saavat nauttia viininmaisteluista, suosittelemme ehdottomasti ottamaan koko päivän kestävän tourin, jossa haetaan guest houselta ja päivän päätteeksi myös tuodaan takaisin sinne. Ei ole kovin kiva kuskille ajella autolla viinitilalta toiselle. Ostimme tourimme Easy rider-nimisen firman kautta ja sille tuli hintaa noin 37e per naama. Siihen kuului kyyditykset, lounas ja vierailu neljällä viinitilalla, joista viimeisellä saimme viinien lisäksi myös juustoja.

dsc_0077-2

Meidän seurueessa ei ollut kuin 3 muuta ihmistä meidän lisäksi, joten saatiin viettää päivää leppoisasti pienellä porukalla. Ensimmäinen paikka jäi mieleen tunnelmallisena ja kauniina. Tuossa paikassa olin mukavaa erityisesti se, että saimme istua rauhassa pöydän ääressä ja viininesittelijät toivat eteemme aina vain maistuvampia viinejä samalla kertoillen niistä niin, että aloittelijakin pysyi kärryillä. Tämän tilan erikoisuudet oli shampanjat ja rose-viinit, ja mikäs siinä, kyllähän aamu sopii aloittaa ihan oikealla Shampanjalla! Maistoimme myös puna- ja valkoviinejä ja nekin olivat paikalle ominaisen tyylin mukaan todella kevyitä ja hentoja. Viisi eri viiniä heti kättelyssä maistettu ja kello ei ollut edes puolta päivää. Aurinko paistoi lämpimänä ja viinitiloilla kävi vieno tuuli, rakastuttiin ihan samantien tunnelmaan tiloilla ja viinikellareissa.

dsc_0080-2dsc_0087-2dsc_0090dsc_0099-2dsc_0078-2dsc_0101-2 dsc_0105dsc_0108-2_blogiin

Seuraava paikka lumosi näköaloillaan, siellä saimme kaikki alkuun samaa viiniä maisteltavaksi ja eteemme listan, joista saisimme itse päättää seuraavat neljä maisteluviiniä. Viinit haettiin sisältä tiskiltä ja nautiskelemaan mentiin ulos auringonpaisteeseen. Täällä Etelä-Afrikan viinitoureilla on mahtavaa se, että sun ei tarvii valmiiks olla mikään hifistelijä ja tietää kaikkea etukäteen. Ei, päinvastoin, voit mennä täysin ummikkona ja huomaamattasi opitkin yhden päivän aikana ihan hirveästi eri viineistä. Meillä avautui molemmilla ihan uusi maailma ja varmasti Alkon hyllyjäkin katsellaan Suomeen palatessa ihan eri silmällä, kuin ennen.

dsc_0118-2 dsc_0121 dsc_0124-2

Seuraavaksi siirryimme KWV:n viinitiloille Paarliin. KWV:n viinitehdas on yksi maailman suurimmista. Tuolla opimme eniten viininvalmistusprosessista ja meidät vietiin katsomaan valtavia viinitynnyreitä, joista vanhimmat olivat ihan hirveen vanhoja(emme muista kuinka vanhoja). Ne oli aivan valtavia ja niitä oli aivan valtavasti, Teemu 25v lähestyi yhtä maailman isoimmista viinitynnyreistä ja sanoi ”niin siistiä, että pakko koskee” 😀 Nuo tällä kyseisellä tilalla olevat tynnyrit ovat myös Guinnessin ennätysten kirjassa. Kierroksen jälkeen aloitimme jälleen viininmaistelun ja tällä kertaa saimme maistaa myös brandya, joka on valittu maailman parhaaksi sellaiseksi kahtena vuonna peräkkäin. Fian makuun nuo liköörit ja brandyt ei ollut, mutta ei hätää viininmaisteluissa ei ole tokikaan pakko juoda kaikkea, mitä lasiin kaadetaan. Viinistä tai tässä tapauksessa brandysta voi ottaa vain kielenpäällisen ja kaataa lopun pois (tai antaa aviomiehelleen tai muulle matkaseuralaiselleen).

dsc_0152-2 dsc_0168-2 dsc_0178-2

Viimeinen tila taas jäi mieleen erityisen hyvien juustoviinicombojensa vuoksi. Saimme jokainen eteemme juustotarjottimen, jossa oli kuutta eri juustoa. Sitten vuorotellen kunkin juuston kanssa lasin pohjalle kaadettin täydellisesti matchaavan valko- tai punaviini ja voi että, niin uskomattomia makuelämyksiä että huh. Päädyimme päivän aikana ostamaan pullollisen Pinotagea(aivan ihana hedelmäinen viinilajike, jota saa vain Etelä-Afrikasta) ja viimeisen tilan huikeasta myymälästä ostimme paria juustoa, joita käytimme kämpillä iltaruuan valmistuksessa.

dsc_0196-2dsc_0200-2dsc_0208-2dsc_0193-2

Kokonaisuudessaan aivan ihana päivä, yksi parhaita päiviä reissussa. Maistoimme tuona päivänä yhteensä 24 eri viiniä, kyllähän tuo riitti. Toisena kokonaisena päivänä Stellenboschissa tutustuimme kävellen itse kaupunkiin, joka sekin oli varsin mielyttävä, tosin hyvin pieni joten montaa päivää tänne ei kannata varata. Keskustasta pääsee myös kävellen parille viinikellarille, jossa järjestetään toureja ja tastingeja, näitä kannattaa kysellä esim. turisti-infoista. Me edellisen päivän tourista innostuneina päätimme lähteä vielä yhdellä viinikellarilla käymään. Siellä oli tosin hyvin kiireinen päivä menossa, eikä toureille tai tastingeille ollut enää tilaa. Saimme silti mahtavaa palvelua, meille kaadettiin ilmaiseksi lasilliset pinotagea (lisääkin olisi saanut hakea) ja saimme kierellä niitä siemaillessa rauhassa ympäri pientä museota ja myymälää. Tiivistettynä: Etelä-Afrikka ja viinit ah, siinä taas yksi hyvä syy matkustaa tänne!

img_20161117_104016

Kävimme myös Stellenboschin keskustassa sijaitsevassa ihanassa puutarhassa ja sieltähän löytyi lempikukkia

img_20161117_160948

Meidän guest house Stellenboschissa

img_20161117_113744-2 img_20161117_143751

– Fia ja Teemu –

Valaat mielessä – Hetkiä Hermauksessa

Marraskuu 2016

Knysnasta lähtiessämme edessä oli yli 500km ajopäivä, koska suuntana oli Hermanus ja aikoisimme vielä tehdä sellaisen kiepin, että ajaisimme sinne Cape Agulhaksen kautta. Kun kerran Etelä-Afrikassa oltiin ja Afrikan matkailu muutenkin meille se juttu, niin pitihän sitä päästä käymään koko Afrikan eteläisimmässä kärjessä, niinku iha vaan siks että ”voi sanoo, et on käyny”-tyyliin. Vaikuttipa aika tyyriiltä alueelta muuten koko tuo Agulhas lähikylineen, melkoisia taloja meren rannalla. Käytiin kuvauttamassa itsemme ja lähetimme myös kuvaterveiset Nuorgamiin, jossa ystäväpariskuntamme pitää taloa. Oltiin nimittäin tossa hetkessä aika kaukana toisistamme, me Afrikan eteläisimmässä kärjessä ja he Euroopan unionin pohjoisimmassa kaupungissa. Ystävämme Essi kirjoitti ihanasti “Tarve lähteä kauas oli valtava – toiset karkasi etelään, toiset pohjoiseen”, lähdettiin muuten kummatkin omille seikkailuillemme melkein samaan aikaankin.

img_20161128_190954

img_20161117_090401

dsc_0013

Hermanuksesta minulle tuli ihan ekana mieleen valaat, valaat, valaat, valaat… Valaista on tainnut tulla mulle vähän pakkomielle, Mozambikissa nimittäin jotenkin keksin että mun on pakko nähdä valas! En oo sellasta elämässäni koskaan nähnyt ja vaikka yritin asennoitua silleen että ”tuskinpa täällä Hermanuksessakaan niitä nähään”, niin pitää nyt myöntää, että kyllä mä aika paljon toivoin niitä näkeväni. Onhan Hermanus sentään yksi maailman parhaista paikoista bongata valaita maalta käsin. Heti Hermanukseen saavuttuamme veimme kamppeemme dormiin ja suuntasimme ilta-aurinkoon merenrantaan ensimmäiselle valaidenbongaussessiollemme. Jo ensisilmäyksellä ihastuimme koko Hermanuksen rantaan, se oli upea. Tuota rannikkoa pystyy kävelemään kilometritolkulla kunnostettuja polkuja pitkin, kiva aamulenkki esim.

dsc_0034dsc_0038

Eihän niitä valaita näkynyt, ei ekana iltana eikä seuraavanakaan päivänä, vaikka valehtelematta koko Hermanuksessa oloajastamme käytimme useita tunteja rannassa tuijotteluun, tosin samalla kävelimme maisemareittiä ja pysähtelimme sinne tänne nautiskelemaan auringosta. Hermanus oli muuten ensimmäinen paikka, jossa oli vihdoin taas lämmin ja pitkät housut sai vaihtaa sortseihin ja takin pakata reppuun. Näiltä kulmilta alkaa myös Afrikan lukuisat viinitilat, joten viinin litkimisen päätimme aloittaa tässä kohtaa ja lopettaisimme vasta, kun lentäisimme pois Etelä-Afrikasta.

dsc_0056img_20161118_091117

Hermanuksessa huomasimme taas hintojen nousun ehkä vielä vähän Garden Routestakin ylöspäin esim ruuan suhteen, näin käy mitä lähemmäksi Cape Townia siirrytään. Mutta hinnat ovat toki silti edullisia Suomen hintatasoon nähden ja nautimme kyllä Etelä-Afrikan lukuisista hyvistä ravintoloista ihan täysillä(sillon kun emme kokanneet ruokiamme itse). Myös turistimäärät triplaantuivat ellei enemmän kun tulimme Cape Townin läheisyyteen, mutta suurin osa perheitä tai keski-ikäisiä tai vanhempia matkailijoita, reppureissaajia ei niinkään näkynyt.

Tiivistettynä: Meidän suunnalta siis isot suositukset Hermanuksesta! Tämä ei myöskään ole kovinkaan kaukana Cape Townista, joten sieltäkin pääse tänne esim pariksi yöksi käymään hyvin.

img_20161114_195536img_20161115_115848 img_20161115_122425 img_20161115_125425 img_20161115_130712

– Fia –

Tsitsikamma nationalpark ja sympaattinen Knysna

Marraskuu 2016

Etelä-Afrikassa tosiaan piti olla kesä, niin me luulimme, mutta toisin oli ja suorastaan palelimme monena päivänä täällä reissatessa. Ainakaan tällä rannikolla kesä ei ollut aivan vielä lähtenyt käytiin, mutta kunhan taas otti pienen asennemuutoksen niin pitkien housujen pukeminen, neuletakin käyttö ja takin vetäminen niskaan tuntuikin bikinien ja sortsien käytön jälkeen lopulta ihan kivaltakin, jopa kotoisalta. Toki jotkut paikoista olisi ehdottomasti ollut mukavempia lämpöisellä ja kauniilla säällä(kuten Coffee Bay ja Jeffreys Bay), mutta osaan kaupungeista kolea keli teki omanlaisensa tunnelman, Knysna oli sellainen.

img_20161113_163951

Lähtiessämme Jeffreys Bayltä ajelemaan eteenpäin kohti Knysnaa pysähdyimme Tsitsikamma nationalparkissa, josta myös Garden Route alkaa. Garden Route on tunnettu maisemareitti Etelä-Afrikassa ja se ulottuu Cape Townin lähettyviltä Mossel Bay:sta aina Tsitsikammaan asti. Tämä maisemareitti on hyvin hypetetty ja monet matkasivustotkin sen ”must see”-jutuksi asettavat. Me ei sytytty Garden Routesta ehkä kuitenkaan ihan niin paljoa, olimme mielestämme nähneet huikeampia maisemia Wild Coastilla. Ehkä olimme asettaneet kyseiselle reitille myös ihan liian korkeet odotukset… Tsitsikamman osuus on tietysti todella todella upea ja pari muutakin hienoa pätkää siinä on, mutta muuten se oli meidän mielestä kaupunkia kaupungin perään. Tai ehkä me vaan ajettiin väärää tietä, haha.

dsc_0030-2

Garden Routen maisemia

Olimme jo etukäteen kuulleet ja lukeneet, että Tsitsikamma nationalparkissa sataa usein, joten oli aika varmaa että jossakin vaiheessa päivää saataisiin sadetta niskaan. Meille kävi kyllä tuuri, että pääosin keli oli aurinkoinen, vain kerran oltiin ison puun suojassa pienen sadekuuron ajan. Puistoon tullaan sen kauniin luonnon ja useiden trekkailumahdollisuuksien vuoksi. Eläimiä ei juurikaan voi siis kyseisessä kansallispuistossa bongailla, joskin niitäkin muutamia kuten kauriita, murmeleita ja delfiinejä.

dsc_0037-2 dsc_0059 dsc_0065img_20161112_152715img_20161113_090509img_20161112_174749

Olisi hieman houkuttanut jäädä Tsitsikammaan yöksi tai pariksi niin olisi ollut mahdollisuus tehdä pidempiä trekkailuja ja nauttia vielä enemmän kansallispuiston tunnelmasta, mutta meidän road trip-aikataulumme oli liian tiukka ja piti tyytyä vain muutaman tunnin vierailuun puistossa. Teimme lyhyen kävelyn riippusilloille ja lopun ajasta söimme eväitämme ja katselimme meren kuohuntaa, ihan mahtavia pärskeitä. Teemu väitti myös nähneensä delfiinin, ehkä uskon, ehkä en…

dsc_0081 dsc_0084-2 dsc_0096-2 dsc_0103-2dsc_0097-2 dsc_0128-2

Tsitsikammasta ei ollut enää kuin pieni ajomatka Knysnaan. Tässä välissä olisi muuten kanssa ollut Plettenberg Bay, joka on yksi paljon vierailtu kaupunki Garden Routella. Sielläkin olis ollut kiva piipahtaa, mutta taas kerran aikataulusyistä päädyttiin skippaamaan se, koska Knysna vaikutti meidän mielestä mukavemmalta stopilta. Knysna on ihan kaupungin kokoinen paikka, mutta siinä oli meidän mielestä kuitenkin paljon sellaista kylä-henkisyyttä. Olimme Knysnassa viikonlopun aikaan kaksi yötä ja koko kaupunki tuntui olevan ihan unessa koko sen ajan, kun siellä olimme.

dsc_0136-2

Pilvinen Knysna

Sopivan uinuva kaupunki, kolea keli, kaunis satama kahviloineen ja ravintoloineen sekä sopivan lähellä olevat luontokohteet tekivät Knysnasta meidän mielestä ainutlaatuisen. Tuuli ja kylmyys saattoi osaltaan myös vaikuttaa siihen, että välillä minusta tuntui, että olisin jossain tanskalaisessa kyläpahasessa, yllättävän skandinaavisesti nimittäin rakensivat uusia taloja. Hemmottelimme itseämme kahteen otteeseen sataman ihanassa italialaisessa kahvilassa porkkanakakulla ja americanolla, nam. Kyllä sitä reppureissaajankin väillä kaipaa pientä luksusta.

img_20161113_131644

Isänpäivääkin vietettiin Knysnassa mexicolaisen ruuan ja hyvän juoman parissa

Knysnassa meidän majoitus oli myös tosi symppis, pariskunnan omistama iso omakotitalo, jossa pitivät guest housea. Knysnasta lähtien aloimme muuten yöpymään pelkästään dormeissa, nousi nimittäin huoneiden hinnat huomattavasti, kun saavuttiin Garden Routelle. Mutta tämä ensimmäinen dormi, jossa Etelä-Afirkassa nukuimme oli jotenkin hauska. Se oli tuon ison omakotitalon koko yläkerta, joka oli täynnä kerrossänkyjä. Meitä oli dormissa yhteensä muistaakseni 11 henkilöä, mutta kaikki silti sulassa sovussa. Meidän ainoana kokonaisena päivänä Knysnassa vuokrasimme majataloltamme pyörät ja ajoimme The Headseille näköalapaikalle ja taas jälleen upeita maisemia. Suosittelemme kyllä kyseistä paikkaa, sinne pääsee myös ajamaan autolla ylös asti, mutta pyöräretki on tietysti aina hauskempi(ja varmempi tapa saada pieni riita aikaan siitä, että oma tai toisen vuokrapyörä on ihan p*ska, koska näin useimmiten on)!

img_20161113_100652-2dsc_0134-2 dsc_0141-2

– Fia –

Bayta bayn perään – Coffee Bay ja Jeffreys Bay

Marraskuu 2016

Port st Johnsista jatkoimme kahden yön jälkeen matkaa Coffee Bayhin, johon oli sieltä noin kolmen tunnin matka. Kolme tuntia lähestulkoon pelkkää hiekkatietä. Meinas jossain vaiheessa usko loppua ja kieltämättä pelättiin aika paljon myös meiän auton renkaiden puolesta, niitä ei oltu nimittäin vakuutettu. Mutta yllättävää kyllä, vaikka onnistuttiin telomaan autoa ihan urakalla niin renkaat sentään pysy koko 2 viikkoa ehjänä. Tiet oli oikeasti niin huonoja, että useissa kohdissa ei voitu ajaa kovempaa kun 20km/h, jo 40km/h oli noilla teillä hyvä vauhti ja oltiin ihan että jes nythän päästään vähän paremmin eteenpäin. Mikäs siinä matkatessa, kun omat spotify-soittolistat pyöri ja maisemat eivät pettäneet tälläkään kertaa ja eipähän tarvinnu paljoa ruuhkissa seisoa.

img_20161109_113322

Yhden yön vietimme Coffee Bayssa, joka oli todella pieni kylä(siis vain noin 250 asukkaan kokoinen), mutta jonka reissaajat ovat keksineet hyväksi surffipaikaksi. Kovasti olis tavoitteena surffaamistakin kokeilla jossain, koska sen oli kaveritkin meille bucket listiin asettaneet, mutta sori ei kyetty siihen Etelä-Afrikassa, koska koleiden kelejen vuoksi ei tehnyt mieli mennä vieläkin koleampiin merivesiin. Coffee Bayssa ei ollut meidän mielestä oikein mitään tekemistä. Mutta kyllä siinä nyt päivän huili ja loikoili riippumatossa. Lisäks päästiin taas viettämään yö safariteltassa ja ah me tykätään siitä! Safariteltoissa (kuten tässäkin) on siis yleensä ihan kunnon sänky/sängyt ja ehkä pieni yöpöytä ja teltta on yleensä sen verran korkea, että siellä mahtuu seisomaan. Oman fiiliksensä sitä silti saa, kun saa nukkua teltassa ja iltaisin etsiä tavaroitansa taskulampun valossa. Hauska päästä välillä nukkumaan safaritelttaan, vaikkei safarilla ollakaan.

dsc_0010_blogiin dsc_0014-2_blog dsc_0019_blogimg_20161109_182854 img_20161109_182919

Coffee Bayn jälkeen oli vuorossa pitkä ajopäivä ja suuntasimme heti aamulla kohti Jeffreys Bayta, toista surffarien suosimaa kohdetta E-A:ssa. Jeffreys Bay ei sijaitse enää Wild Coastilla vaan nyt oltiin siirrytty Sunny Coastille. Tämä rannikko saa oikeasti nimensä siitä, että siellä paistaa muita rannikkoja useammin aurinko. Mutta hyvin hyvin auringottomaksi jäi Jeffreys Bay meidän kohdalla ja me suorastaan paleltiin siellä. Tuuli oli todella kova ja takeista oli todellakin hyötyä, mulla jääty jopa sormet valehtelematta sinisiksi, ollaan taidettu viime aikoina tottua vähän lämpimimpiin keleihin, heh.

dsc_0023-2_blogiinimg_20161111_130707

Jeffreys Bay jätti viileiden kelejensä vuoksi totta puhuen hieman kylmäksi eikä ehkä kaupungin parhaista puolista päästy oikein nauttimaan. Kaupunki oli kyllä viihtyisä ja rantaa oli rannan perään niin, että sieltä varmasti jokainen löytää oman rauhallisen spottinsa. Me vietimme päivämme lähinnä kierrellen erilaisia outlet-myymälöitä. Lisäksi nautimme kyllä tosi hyvistä ruuista, sillä hyviä ravintoloita Jeffreys Bayssa kyllä riitti. Tästäkin paikasta olis meille jäänyt varmasti tosi erilainen kuva, jos oltais satuttu paikalle hieman paremmilla keleillä.

dsc_0022_blogiin

– Fia ja Teemu –