Uusivuosi Puerto Princesassa ja sitten kohti Cebua

Joulukuu 2016

Uudenvuoden aaton aloitimme mukavasti bussissa istuen. Olimme kuulleet kauhutarinoita tästä El Nido – Puerto Princesa välimatkasta, mutta se oli kyllä kaikkea muuta. Ilmastoitu minivan on mukavuudenhaluiselle varmasti paras tapa matkustaa tuo väli, eikä noiden liput ole kuitenkaan ihan hinnalla pilattu. Toki hieman halvempiakin busseja löytyy, mutta mukavuudesta ja matkan kestosta saa tietysti sitten vähän tinkiä. Minivanilla bussimatka kesti juuri sen aikaa, mitä luvattiinkin. Edelleenkin yhä olemme aina hämmästyneitä siitä, Afrikka-kokemukset opettavat aika hyvin varautumaan aina vähintäänkin tuplaamaan se matkan kesto, mitä luvataan. Bussi kulkee läpi peltojen ja viidakkomaisen maiseman, joten katseltavaakin riittää.

Puerto Princesaan kaupunkina emme juurikaan ehtineet/jaksaneet tutustua. Kävimme kyllä keskustassa pyörähtämässä ja etsimme hotellin lähistöltä ravintolan, jossa kävimme uudenvuoden iltaruokamme syömässä. Luulimme, että jokainen paikka tulisi olemaan tupaten täynnä, mutta kaikkialla oli itseasiassa aika hiljaista. Taisimme olla ravintolassa ainoat ja yhdet juomatkin kävimme juomassa baarissa, jossa oli meidän lisäksi vain muutama muu seurue.

Illalla pidimme itsemme väkisin hereillä ja odottelimme kellon tulevan 12 yöllä. Vaikka olimme kaikki melko väsyneitä, vuosi vaihtui kuitenkin ikimuistoisissa tunnelmissa. Pienen hotellin allasalue oli pimeällä kaunis ja saimme läpi illan ihastella ilotulituksia. Upeimmat raketit ammuttiin tietysti heti kellon lyödessä 12 ja vuoden vaihtuessa 2016:sta vuoteen 2017. Siinä me istuimme altaan reunalla Acacia-puiden alla ja katsoimme raketteja. Edelliset uudetvuodet olemme viettäneet Jyväskylän kirkkopuistossa toppatakit päällä raketteja tuijotellen, joten olihan tämä nyt taas aika erilainen kokemus.

Seuraavan päivän vietimme lähinnä altailla makoillen. Annu ja Miika lähtivät lentokentälle jo aamusta ja pitihän siinä muutaman kyyneleen verran tihrustaa, kun heipat sanoimme. Meidän lentomme lähti illasta kohti Cebua, jossa olimme joskus puolen yön aikaan. Sieltä otimme taxin suoraan Alcoyhin, jossa aikoisimme viettää kokonaiset kaksi viikkoa mahdollisimman paljon sukeltaen. Tiemme kävi Alcoyhin itseassa sen vuoksi, että Sukellus Asiaan -blogin Teija ja Niko olivat meille kauan sitten pistäneet viestiä, että tulkaa tänne Filippiineillä ollessanne, jos teillä on aikaa. Niko ja Teija toimivat Dive Point Alcoy-nimisessä sukellusresortissa sukelluskouluttajina, kerromme tuosta paikasta lisää seuraavissa postauksissa.

1.1. tuli täyteen 4 kuukautta tien päällä

Taxi lentokentältä Alcoyhin kustanti meille 2200 pesoa, joka tekee noin 40 euroa ja matka kesti parisen tuntia. Saavuimme siis Dive Point Alcoyhin keskellä yötä, pääsimme huoneeseemme ja simahdimme samantien.

-Fia ja Teemu-