Road trip käyntiin ja suuntana Hobittikylä

Tammikuu 2017

Hobbitonin oli kärjistetysti sanottuna tärkein asia, miksi halusin ylipäätään Uuteen-Seelantiin tulla. Eivaan, oikeasti oli monta muutakin asiaa esim. Tongariro Alpine Crossing (josta lisää myöhemmin) ja muita pienempää kohdetta. Silti ajatus Hobbitonista kiilsi silmissäni siitä lähtien, kun tiesin pääseväni Uuteen-Seelantiin. Kohdetta ei varmaan Taru sormusten herrasta-faneille tarvitse esitellä, enkä usko että se kovin monelle muullekaan siellä ruudun toisella puolella on ihan tuntematon. Mutta kyseessä on siis Taru sormusten herrasta ja Hobitti trilogioista tuttu hobittikylä, jossa elokuvien kohtsuksia on kuvattu. Monet suuntaavat Hobbitoniin vuokra-autolla, mutta kuljetuksia paikan päälle ja takaisin järjestetään useammasta kaupungista, ainakin Aucklandista ja Rotoruasta sekä lähellä olevasta Matamata-kylästä.

Heräilimme toisena aamuna Auclandissa aikaisin ja suuntasimme Uberillä kohti Space ship-autovuokraamoa. Tämä Uuden-Seelannin vuokra-auto olisin itseasiassa lentojen lisäksi ainut asia, minkä olimme varanneet Suomesta käsin ennen maailmanympärysmatkalle lähtöä.

Edellisenä päivänä olimme käyneet tekemässä läheisessä supermarketissa ostoksia tulevaa 2,5 viikon camper van-elämää varten. Pikakahvia, maitoa, mysliä, jogurttia, pastaa, tonnikalaa, papuja, tomaattikastiketta, suola, pippuri… 30 eurolla saatiin ostettua hyvä perussetti niin, että päästiin alkuun. Autossamme oli valmiina pieni jääkaappi, retkikeitin ja hyvä paketti keittiötarvikkeita, joten olimmekin suunnitelleen 2,5 viikon aikana tekevämme lähes kaikki ruuat itse.

Heti aamupäivästä auton saatuamme otimme ensimmäisenä suunnaksi Hobbitonin, jonne ajaa Aucklandista noin kaksi tuntia. Meillä oli etukäteen ostettu liput klo 16 alkavalle kierrokselle. Lippujen hinnathan ovat aika tyyriit, noin 50 euroa per lippu, mutta tässä kohtaa me ei alettu todellakaan säästelemään, Hobbitoniin oli päästävä. Autolla ajaminen lähti käyntiin onneksi ihan ongelmitta, kun vasemman puoleiseen liikenteeseen oli jo totuttu. Pelkääjän paikallakin sain pitää sykkeeni tällä kertaa ihan peruslukemissa, toisin kuin pari kuukautta takaperin Etelä-Afrikassa. Aiemmasta oppineena meillä oli tällä kertaa autossa ihan täysvakuutukset ja voidaan tässä vaiheessa jo paljastaa, että auto pysyi jotakuinkin ehjänä, mitä nyt yks rikki mennyt takaluukku (meistä johtumattomista syistä).

Olimme jo pari tuntia ennen tourimme alkamisajankohtaa Hobbitonissa. Parkkeerasimme auton ja aloimme valmistaa ensimmäistä ateriaamme retkikeittimellä, napakka tuuli hidasti vähän tätä hommaa, mutta onneksi meillä oli reilusti aikaa. Aluksi camper van-elämä tuntui aavistuksen hankalalta, mutta nopeasti siihenkin tottui ja tavarat autossa alkoi löytää paikkansa. Aikaa jäi vielä jätskikahveillekin Hobbitonin yhteydessä olevassa kahvilassa.

Kierros hobittikylässä kestää kaksi tuntia ja liput tulee ostaa etukäteen, tämä onnistuu netistä. Mä oon ehkä vähän ths-fani, en nyt mikään överipaha mutta jonkun verran kuitenkin. Okei, jos nyt paljastan että sain Hobbitonissa pidätellä kyyneliä liikutuksesta, niin aika moni varmaan pistäis mut sinne fanittamisen pahempaan ääripäähän, hehe. Mutta mulla liittyy henkilökohtaisia muistoja lähinnä Conserning hobbits-kappaleeseen, joka soi bussissa matkalla Hobbiton-kylään. Tuo kappale oli nimittäin meidän häämarssi. Siihen musiikkiin liitettynä ne aivan upeat vihreät kumpuilevat pellot, teillä juoksevat suloiset lampaat ja kutkutus mahan pohjassa siitä, tuleeko Hobbiton-kylä täyttämään odotukset, kai näistä kaikista oli ne kyyneleet tehty. Lisäksi meillä sattui tuolle päivälle ihan täydellinen keli ja auringon säteet pääsi hyväilemään tuota somaa hobitti-kylää ja sitä ympäröiviä maisemia.

Lyhyt bussimatka alueelle musiikkeineen, maisemineen ja trailereineen nostatti tunnelman ja koko ryhmä taisi olla aika haltioissaan nähdessään ensimmäiset hobittitalot. Meidän opas kertoi mielenkiintoisia faktoja leffan teosta ja Hobittikylän rakentamisesta, lisäksi hän otti kaikki huomioon vaikka kyseessä olikin aika iso porukka. Kylässä oli koko ajan taianomainen tunnelma, eikä edes isot turistimassat päässeet pilaamaan sitä, niin hyvin koko homma Hobbitonissa on suunniteltu. Kamera tietysti räpsyi sen, minkä kerkesi ja välillä piti pysähtyä vaan aistimaan sitä kauneutta, mikä edessämme oli. Hobbitonia on sanoin aika vaikea kuvailla, joten kuvista välittynee tunnelma sitten vähän paremmin.

Kierros päättyy kylän päätalolle, jossa jokainen saa hintaan kuuluvan oluen, siiderin, kahvin tai teen. Ei muutakun hyvä omenasiideri kouraan ja pienen lammen rantaan auringon lämpöön sitä nautiskelemaan.

Koko päivä kyllä täytti odotukset ja enemmänkin, olin koko kierroksesta ihan haltioissani ja voin suositella sitä ihan kaikille! Meidän Pohjoissaaren road trip päivä 1 sai arvoisensa päätöksen, kun Hobbitonista ajelimme Rotoruan lähelle Lake Okareka-leirintäalueelle, joka oli ensimmäiseksi yöpymispaikaksi ihan bueno. Yllärinä tuli vähän se, ettei koko paikassa ollut juoksevaa vettä. Onneksi oltiin Hobbitonissa täytetty vesikanisteri täyteen, joten juomavettä oli riittävästi mukana. Tiskaaminen hoitui järvivedellä ja pikapesunkin sai suorittaa aamu-uinnilla. Päästiin siis heti kiinni kunnon leirielämään, jes! Ainoa vaan, että ekalla kauppareissulla unohtu ostaa se viinipullo, äh.

– Fia –