Murchison falls – 48 tuntia kansallispuistossa

Kun pari yötä Jinjassa oli takana, lähdimme kohti Murchison fallsin kansallispuistoa. Meidän alkuperäiseen reissusuunnitelmaan kuului Sambiassa Victoria-fallseilla käynti, mutta aikataulusyistä se karsiutui lopulta pois. Murchison fallsit oli meille siis tavallaan korvike noille upeille putouksille Sambiassa, joille muuten täytyy kyllä joskus elämässä päästä. Murchison falls nationalparkiin päästäkseen täytyy ensin matkata Masindin kaupunkiin, johon ei suoraan Jinjasta päässyt, joten meidän piti poiketa Kampalan kautta. Jinjasta Kampalaan bussi ajoi 2 tuntia, mahduin hädin tuskin istumaan kolmenistuttavalle penkille kahden hieman tuhdin ugandalaisnaisen kanssa. Sain tehdä töitä, että pysyin penkillä, enkä luisunut käytävälle. Tämän jälkeen hyppäsimme kaoottisessa Kampalan keskustassa Masindiin lähtevään bussiin. Tuskailimme koko bussimatkan kuumuutta. Kaikki hienot rouvat, jotka istuivat ikkunan vieressä, pitivät ikkunoita visusti kiinni koko matkan. 3 tunnin matka tuntui vähintään 13 tunnilta. Perillä oltiin klo 15 aikaan ja päätetiin jäädä Masindiin yhdeksi yöksi. Oikein hyvä päätös oli.

Seuraavana päivänä otettiin private-kyyti kansallispuistoon. Sinne ei mitään julkisia mene, eikä myöskään mitään shuttle-busseja, joten jokaisen pitää hommata ja maksaa kyytinsä itse. Kyydille tulee melko paljon hintaa myös sen vuoksi, että kuljettajan täytyy maksaa sekä itsensä, että autonsa pääsymaksu kansallispuistoon. Yksi yllättävä menoerä sattui myös kansallispuiston portilla. Luultu 40 usd pääsymaksu olikin aina yhtä vuorokautta kohti, eikä kertamaksu. Viivyttiin siis Murchison fallseilla lopulta 48 tuntia. Päätettiin käydä heti tsekkaamassa putoukset. Ei oltu kumpikaan nähty noin voimakkaita vesiputouksia, joten olihan se aika hienoa. Käveltiin reilun tunnin mittainen opastettu reitti ja ihasteltiin putouksia. Ihan näkemisen arvoinen paikka, jos kyseiseen kansallispuistoon sattuu menemään. Putoukset on mahdollista nähdä myös päivittäin kulkevilla veneillä/lautoilla, mutta päätimme jättää tämän huvin väliin, sillä veneet eivät lopulta voi mennä kovin lähelle putouksia ja niitä saa siis sieltä käsin katsella aika kaukaa loppupeleissä. Hintaa on tietysti laivareissulla enemmän, kun opastetulla kävelyllä.

Ihanat punaiset tiet

Ihanat punaiset tiet

Matkalla putouksille nähtiin jo ensimmäiset elukat. Paviaani tosin vain.

Matkalla putouksille nähtiin jo ensimmäiset eläimet. Paviaaneja tosin vain.

dsc_0032 dsc_0042 dsc_0075

dsc_0102

Tämän jälkeen suunnattiin yöpaikkaamme, eli Red Chilliin, mutta eri paikkaan tietysti kun Kampalassa. Eli kyseisellä yrityksellä on 2 eri paikkaa ja oltiin kuultu paljon hyvää myös tästä Murchisonin paikasta. Yövyttiin safariteltassa ja nautittiin safarielämästä kahden yön ajan. Siinä vaan on oma fiiliksensä. Paikka oli kaunis, siitä näkyi vähän myös Niilille. Päivittäin pihassa käyskentelivät niin paviaanit, kuin villisiatkin. Myös virtahepoja vierailee pihalla öisin, onneks en kyseiseen kaveriin kuitenkaan yöllä törmännyt, olis ollu aika kuumottavaa. Iltaisin safarialueelle laitettiin nuotio ja jokaisen teltan eteen tuotiin öljylamput, niissä illoissa oli tunnelmaa. Täällä saimme myös ensimmäisen kunnon some-taukomme, eli ei wifiä 😀 myös ensimmäiset kylmät suihkut koettiin, tosin meidän mielestä suihku täällä oli ihan jees, ehkä viileää, ei kovin kylmää.

Suihkukamppeet pakattu, kylmä suihku kutsuu

dsc_0237_2

Villisijat meidän teltan edustalla

Villisiat meidän teltan edustalla

Seuraavana päivänä päätimme tehdä puolen päivän mittaisen safariajelun. Emme olleet bookannu mitään etukäteen, mutta Red Chillissä yöpyneet kaksi tsekkiläistyttöä halusivat myös pienen safarin tehdä, joten saatiin ihan extemporekin kelpo hinta puolen päivän safarille. Ollaan molemmat oltu safarilla jo kerran, joten ei ollut oikein enää intressejä maksaa isosta 3 päivän safarista. Haluttiin kuitenkin kokea edes jonkinlainen safari ensi kertaa yhdessä. Onneksi tähän tuli mahdollisuus. Aikaisissa safariaamuissa on tiettyä tunnelmaa, kaikki etsii tavaroitaan taskulampulla ja vessoissa pestään hampaita rivissä silmät ristissä. Sitten hakemaan valmiiksi pakatut eväät ja auto starttaa auringon nousun aikoihin. Toivoimme tietysti näkevämme leijonia, niinkun ehkä kaikki safarille menevät. Noh ne jäi välistä, mutta nähtiin hyeena, paljon kirahveja, buffaloita ja antilooppeja tietysti sekä pari norsua ihan lähietäisyydeltä. Safariautossa istuessa fiilis on vaan niin uskomaton ja päässä alkaa soimaan leijonakuninkaan tunnari ihan väistämättä. Niihin hetkiin haluaa pysähtyä.

dsc_0135-2

Teemu ihmettelemässä virtahepoa

Aikainen aamu ja lautta safarialueelle

dsc_0168-2

Ensimmäinen bongaamamme eläin tietysti kirahvi

dsc_0133 dsc_0186-2 dsc_0194-2 dsc_0202 dsc_0209-2 dsc_0214-2

Tällaisia hetkiä koettiin meidän lyhyellä 48 tunnin kansallispuistovierailulla. En voi muuta kun suositella Afrikkaan tulemista ihan vain upeiden safarien vuoksi ja noihin safarimatkoihin voi yhdistää vaikka mitä ihania muita kokemuksia. Olen pahoillani tästä vuolaasta kirjoitustyylistäni, tähän pätee sama kuin puhumiseen. En osaa rajata. Heh. Teemu saattaisi osata sen vähän paremmin, sitä paitsi Teemu on meistä se joka on parempi kertomaan faktoja paikoista, joissa ollaan käyty. Mä oon vähän enemmän tämmönen diipadaapa-kirjoittaja ja kirjoitan paljon elämyksistä ja tunteista. Toivon, että siellä päässä teitä olisi kuitenkin edes kourallinen, jotka mun jupinoita, teemun asiatekstiä ja meidän yhteisiä juttuja jaksaa lukea. Kiitos ja anteeksi.

ps. ostettiin Masindissa ollessamme gorillaluvat!!!!!

– Fia –