Vang Viengissä löhöilyn lisäksi sopivasti aktiviteetteja

Joulukuu 2016

Ehkä parhaat tekemiset Vang Viengistä löytyi meidän kohdalla ihan extempore. Ne löytyivät ensimmäisenä kokonaisena päivänä kyseisessä kaupungissa, kun päätimme porukalla lähteä kävellen tutustumaan paremmin koko paikkaan ja sen ympäristöön. Näimme aika pian rantakadulle kyltit näköalapaikasta ja luolasta, jotka ovat aivan lähellä Vang Viengin keskustaa, vain noin 1-2km päässä. Kävelimme ihanien riisipeltojen läpi vuoria ihaillen näköalapaikan (Pha Poak) valloittamisen aloituspaikalle. Emme olleet kumpaankaan noista aktiviteeteista tustuneet millään tavalla aikaisemmin, joten mitään odotuksiakaan ei ollut. Varusteitakaan ei tosissaan oltu mietitty, koska eihän meillä ollut todellakaan suunnitelmia lähteä mitään urheiluun liittyvään tuona päivänä tekemään.

Näköalapaikalle sai suurimman osan matkasta ihan tosissaan kiivetä. Ennen kipuamisen aloittamista pienellä lippuluukulla pyydetään noin euron maksu per naama, kohtuullista. Flipflopit ja mekko olivat ehkä vihoviimeiset varusteet tänne, mutta ei se mitään, hengissä selvittiin. Reitti oli kivikkoinen ja siihen mahtui myös mun inhokkeja eli tikkaita, mulle ihan liian paljon tikkaita. Hiki virtasi ja ylös meno sujui ihan ok, mutta alasmenoon kivikossa liittyy omat haasteensa ja keskittymisen herpaantuessa voi oikeasti käydä huonosti.

Pieni luola löytyi myös matkalla näköalapaikalle

Näköalapaikka ei ole edes kovin korkealla, mutta näkymät sieltä on silti upeat, koska Vang Vieng on itseasiassa aika tasaista aluetta ympäröiviä vuoria tietysti lukuun ottamatta. Meidän lisäksi näimme matkalla vuorelle vain yhden muun pariskunnan, joten tungosta ei ollut. Tosin olimme taas liikkeellä melko aikaisin aamupäivästä. Näköalapaikalle kipuamisessa ei loppupeleissä mene kauaa eikä tämä aktiviteetti ole mikään suurensuuri, mutta suosittelemme sitä kuitenkin ihan ehdottomasti!

Näköalapaikan jälkeen suuntasimme lähellä olevaan Lusi-nimiseen luolaan jälleen kerran odotukset aikalailla nollassa. Maksoimme luolaan pääsystä noin euron maksun per naama, kohtuullista jälleen, ja saimme samalla itsellemme myös taskulamput. Siinä naureskelimme, että noinkohan näitä tarvitaan. Ja kyllä, niitä ihan tosissaan tarvittiin, luola oli nimittäin valtava ja ihan pilkkopimeä. Meidän arviolta se oli ainakin 700 metriä pitkä, ehkä jopa melkein kilometrin. Luola on sinällään aika helppokulkuinen, eikä mitään kiipeämistä tarvitse harjoittaa (alussa parit tikkaat). Vaaralliset kohdat eli rotkot on onneksi rajattu narulla niin, että niitä osaa välttää. Joissain kohti voi olla vesilätäkköjä ja mutaa. Ilmeisesti siellä voisi pilkkopimeässä jossain uidakin, mutta me löysimme vain paikan jossa huljuttaa jalkoja ja pestä kasvot.

Ihmettelimme kaikki tätä siisteintä luolaa missä olimme koskaan käyneet, sammutimme kaikki taskulamppumme hetkeksi ja kuuntelimme pilkkopimeässä luolan hiljaista kaikua. Hieman myös toisiamme pelottelimme. Luolan perukoilla, jep onneksi vasta siellä, näimme kaikki myös suurimman hämähäkin mitä olimme koskaan nähnyt. Hyh, puistattaa vieläkin ajatus siitä. Samoja hämähäkkejä bongasimme paluumatkalla useita, onneksi aavistuksen pienemmässä koossa. Ei tehnyt mieli seinistä ottaa enää tukea tässä vaiheessa.

Yhden päivän aktiviteetiksi Vang Viengissä päätimme lähteä blue lagoonille, joita kovasti mainostetaan. Blue lagooneja on kaksi, blue lagoon 1 ja blue lagoon 3, juu, kekseliäät nimet. Menimme kolmoselle siinä toivossa, että siellä olisi hieman vähemmän porukkaa, koska sinne on tuktukilla aika pitkä matka. Olimme myös lukeneet, että ykköslaguuni on suorastaan kuin kiinalaisten serena. No en tiedä oliko tämä blue lagoon kolmonenkaan loppupeleissä kaukana siitä. Kyyti laguunille maksoi meiltä noin 4e per naama ja pieni pääsymaksu peritään myös laguunille tullessa. Laguunilla oli ihan kiva uiskennella, mutta paikkaan ei paistanut koko aikana aurinko, koska ympäröivät vuoret ovat niin korkeat, kovin lämmin ei siis ollut.

Luolista innostuneena suuntasimme yhtenä päivänä vielä toiselle kävelymatkan päässä olevalle luolalle nimeltä Tham Chang. Siinä missä ensimmäinen luola oli pilkkopimeä ja olimme siellä ainoat tutkimusmatkailijat, niin tämä toinen luola oli valaistu, sinne oli rakennettu kävelyreittejä ja siellä oli aika paljon muita turisteja. Näköalat korkealta luolan suulta olivat kyllä upeat, mutta luola ei edelliseen luolavierailuumme verrattuna ollut jotenkin niin mystinen.

Ei siis tuolle laguunille, eikä jälkimmäiselle luolalle tosiaankaan kovin vahvaa suositusta tule(tosiaan ei nyt mitään hirveitä haukkujakaan), mutta näköalapaikka sekä tuo suuri luola ovat ehdottomasti käymisen arvoisia. Kaikki nämä tekemiset Vang Viengissä ovat edullisia, joten ainakaan hinnan takia ei kannata jättää mitään tekemättä! Jos haluaa itsensä maksaa vähän kipeämmäksi, niin on tarjolla myös kuumailmapallo- ja liitovarjo-lentoja. Tubeilulle kiva vaihtoehto on kajakkiretki. Muistutan, että Vang Viengissä voi viettää useamman päivän ehdottomasti laiskotellen (pari päivää suosittelen näin viettämäänkin), mutta yllättävän paljon pieniä aktiviteettejäkin tästä kaupungista ja sen ympäristöstä löytyy.

– Fia –

Tubeilua Vang Viengissä

Tubeilu Vang Viengissä. Pitihän tämä legendaarinen reppureissaajan aktiviteetti nyt päästä kokemaan itse. Valitsimme Kaisan ja Jaron kanssa tubeilupäiväksi Suomen itsenäsyyspäivän, koska halusimme juhlia sitä jotenkin erityisellä tavalla tänä vuonna. Baarien ja kaljottelun sijasta meidän odotukset painottuivat enemmän leppoisaan uiskenteluun sekä jokea ympäröivän luonnon näkemiseen hieman eri perspektiivistä. Joen lilluttelee alas ilman pysähdyksiä noin 1,5-2 tunnissa, mutta kyllähän sitä siinä auringossa tällekin tubeiluporukalle muutamat kylmät oluet maistui, joten aikaa meillä taisi mennä noin 4 tuntia. Niille jotka eivät tiedä: Tubeilussa on siis kyse joen virran mukana lillumisesta traktorin sisäkumilla.

img_2346

Tubeilua tarjoavia firmoja on monia ja hinnatkin taitaa pyöriä aikalailla samoissa lukemissa. Osa firmoista, kuten meidän käyttämä firma (nimi ei enää muistu mieleen) ottaa pantin renkaasta ja sen palauttamalla saa pantin tietysti takaisin. Kyyti aloitus paikalle maksaa jonkin verran, mutta jos porukassa on 4 tai enemmän, saa sen ilmaiseksi. Aikoinaan joenvarsi on ollut täynnä baareja ja erilaisia hyppypaikkoja, mutta hulluksi äityneen touhun vuoksi baareja taisi olla enää vain 3. Päivä joella oli hyvinkin rauhallinen, mutta pohdimme keskenämme paljon, minkälainen meininki tällä joella on vielä muutamia vuosia sitten ollut. Tyhjät hylätyt baarit nimittäin muistuttivat siitä, että porukkaa on joskus varmasti ollut täyttämässä joka ikisen veden rajassa olevan pation.

img_2339-2 img_2342

Näimme meidän lisäksemme koko päivän aikana vain muutamia muita tubeiluporukoita, joten ruuhkasta ei tosiaankaan voinut valittaa. Me lähdimme liikenteeseen noin 10-11 aikaan ja silloin oli vielä hyvinkin hiljaista. Jo lähempänä iltapäivää joki välillä kuhisi kajakkeja ja etenkin aasialaisia turisteja. Tämä vinkki muuten pätee ihan koko Vang Viengiin: Aamupäivät kaupungissa ovat todella rauhallisia, suorastaan hiljaisia, joten mitä tahansa teetkin, kannattaa se aloittaa heti aamusta. Oli kyse sitten luolaseikkailuista, tubeilusta, auringonotosta, kävelystä, rauhallisesta aamupalasta, mitä aikaisemmin, sen parempi. Mekin toki hieman laiskistuimme Vang Viengissä ja aamupalalla olimme meille myöhäiseen tapaan yleensä vasta 10 aikohin aamulla. Mutta Vang Vieng tuntuu heräävään eloon usein vasta 12-13 aikoihin, joten jos 10 aikoihin olet liikkeellä, saat silloinkin olla useamman tunnin rauhassa.

img_20161206_175658 img_20161206_180310

Meidän kokemuksen perusteella voimme siis ehdottomasti suositella rentoa tubeilupäivää joella. Ainoat joella sijaitsevat baarit ovat siis aikalailla heti tubeilureitin alussa, joten pysähdy jo niihin juomaan parit kylmät juomat ja jatka matkaa eteenpäin. Varo kiviä ja risuja, niitä valitettavasti matkalla jonkun verran on, mutta takamus ylös vaan niin ei käy hassusti. Katsele ympärillesi, joki ja sitä ympäröivä vihreys ja vuoret ovat kauniita!

g0150453

Muutamia vinkkejä vielä päivää varten: Pakkaa tavarat ihan ehdottomasti dry bagiin, jos omaa ei ole sattunut mukaan niin niitä saa ostettua lähes mistä vaan Vang Viengistä. Kenkiä et tarvitse, ne vaan tuppaavat katoamaan, me jätimme flipflopimme tuben vuokrauspaikkaan. Bikinit/uikkarit on sopiva asuste päivälle, mutta ota mukaan jotain muutakin vaatetta ihan vaan siihen pätkälle, kun menet joelle ja kun kävelet lopetuspaikalta pois. Joella on kai joitain mahdollisuuksia myös syödä, mutta me teimme niin, että söimme ennen lähtöä runsaan aamupalan ja sitten suuntasimme heti tubeilun jälkeen nälkäisinä myöhäiselle lounaalle.

g0160466

– Fia ja Teemu –

Bilehelvetti Vang Vieng, vai sittenkin jotain muuta?

Vang Viengistä on varmasti kaikilla sinne suuntaavilla hieman ristiriitaiset fiilikset. Paikka on luultavasti monelle tuttu käsistä lähteneestä tubeilu- ja bilemeiningistään ja siitä, että hulluimpina vuosina siellä kuoli useita reissaajia tubeillessaan ympäripäissään ja hyppiessään jokeen niistäkin kohdista, mistä ei kannattaisi. Olimme monesta lähteestä lukeneet, että pahimmat vuodet olisivat (ainakin toistaiseksi) ohi ja näin uskalsimme lähteä itse katsomaan, minkälainen Vang Vieng on tänä päivänä.

Bussimatka Vientianesta Vang Viengiin sujui minivanilla ilman mitään ongelmia. Tie oli hyvässä kunnossa ja bussi täysin ajallaan. Suuntasimme suoraan Keosimoon guest houseen, joka valikoitui majapaikaksi hieman syrjäisemmän sijaintinsa vuoksi. Ensimmäisenä iltapäivänä suuntasimme heti syömään ja loppuillan odottelimmekin reissuseuraamme saapuvaksi. Olimme nimittäin sopineet Jyväskylän kavereidemme Kaisan ja Jaron kanssa, että olisimme samaan aikaan Vang Viengissä. Näin ollen vaikka kaupunki ei itsessään nappaisi, niin viihtyisimme paikassa kuin paikassa neljästään paremmin.

dsc_0002 dsc_0003

Vang Vieng taisi yllättää meidät kaikki neljä lopulta aika positiivisesti. Turistien kansoittama paikka se edelleen on, mutta meidän ollessa Vang Viengissä oli itseasiassa aika rauhallista ja usein lounasta tai iltaruokaa syödessämme saatoimme olla ravintolan ainoat asiakkaat. Voimme vaan kuvitella, että aina ei ole näin ollut, sillä useat ravintolat nimittäin ovat todella isoja ja selkeästi myös laajennettuja, rakennettu siis isoja turistimassoja varten. Mitään paikallista Laosilaista elämaa Vang Viengiin ei tosiaankaan tulla/pääse katsomaan, mutta onneksi lähellä oleva luonto sen sijaan on läsnä koko ajan.

dsc_0017 dsc_0019 img_2325 dsc_0008 Neljän hengen porukalla Vang Viengissä oli tosi helppo olla. Ravintoloissa on paljon valinnan varaa ja listat ovat laajoja, joten kaikille sopiva ruokapaikka löytyy ilman kummempia vääntöjä. Lisäksi tekemistä löytyy muutamalle päivälle aika kivasti. Mm. erilaisia luolia, blue lagooneja, tietysti tubeilua tai vaikka kajakointia. Kerromme tulevissa postauksissa lisää siitä, mitä me Vang Viengissä teimme. Me vietimme lopulta täällä kokonaisen viikon, vaikka hieman lyhyempikin aika paikan kokemiseen varmasti riittäisi.

img_20161206_180310 img_20161208_110729 img_20161213_082103

Tärkein huomio Vang Viengissä olemiselle on meidän näkökulmasta se, että valitse yöpaikka ehdottomasti hieman keskustan ulkopuolelta. Muutamina öinä keskustasta nimittäin kuului hirveä jumputus, ei kiitos sinne lähistölle siis yöpymään. Vaikka biletysmeininkiä jonkun verran edelleen on, niin voit myös viettää Vang Viengissä halutessasi aikasi muunkinlaisella tavalla. Me nautimme ehdottomasti lähellä olevasta luonnosta, useista ravintoloista, auringon ottamisesta ja lähes päivittäin joen raikkaassa vedessä uimisesta.

dsc_0024-2 g0170504_blogiin

Itsenäisyyspäivän kunniaksi toki juhlimme Kaisan ja Jaron kanssa hieman, mutta siinä kävin niin että oltiin koko ilta neljästään, käytiin syömässä yöpalaa ja päädyttiin keskiyöllä laulamaan paikallisten kanssa karaokea ja tanssimaan itsemme hengästykseen asti. Sen jälkeen kuuntelimme Keosimoon guest housen pihassa J. Karjalaista ja lopulta kellon ollessa ehkä 1 tai 2, menimme nukkumaan. Siinä meidän ”bilemeininkiä” Vang Viengistä koko viikon osalta.

img_20161208_173239

– Fia ja Teemu –